wiki:HalyriPoytakirja1

Version 2 (modified by iltaraut, 5 years ago) (diff)

--

Hälyri-sovellusprojektin 1. palaverin pöytäkirja

Paikka: Tietotekniikan projektien kokoushuone, Agora AgC226.1
Aika: Torstai 6.2.2014 8.30­­­­­­­­­­–10.37

Läsnä

Projektiryhmä

  • Niko Mononen, puheenjohtaja
  • Ilkka Rautiainen
  • Atte Söderlund
  • Veli-Mikko Puupponen, sihteeri

Tietotekniikan laitoksen edustajat

  • Vesa Lappalainen
  • Tero Tuovinen

Ohjaajat

  • Jukka-Pekka Santanen (vastaava ohjaaja)
  • Jaakko Kosonen (tekninen ohjaaja)

Asiantuntijat

  • Helena Jäntti (anestesialääkäri, KYS)

Pöytäkirja

Laadittu: 6.2.2014
Muokattu: 13.2.2014

  1. Palaverin avaus

Puheenjohtajaksi valittiin Niko Mononen ja sihteeriksi Veli-Mikko Puupponen. Mononen avasi palaverin.

  1. Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Santanen esitti, että aiemmin palaverin laillisuuden ehtona on pidetty esityslistan toimittamista projektiorganisaatiolla vähintään vuorokausi ennen palaveria. Päätösvaltaisena palaveria voidaan pitää, kun paikalla on vastaavan ohjaajan lisäksi vähintään yksi projektiryhmän jäsenistä ja tilaajan edustajista.

Päätökset:

  • Santasen esitys palaverien laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamismenettelyistä hyväksyttiin.
  • Palaveri on laillinen ja päätösvaltainen.
  1. Esityslistan hyväksyminen

Esityslista hyväksyttiin muutoksetta.

  1. Osallistujien esittäytyminen

Projektiryhmän jäsenet, tietotekniikan laitoksen edustajat ja ohjaajat esittäytyivät.

Helena Jäntti on anestesialääkäri Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon keskuksessa. Hän on ollut 11 vuotta mukana lääkärihelikopteritoiminnassa ja toimii projektissa lääketieteen ja terveystoimen asiantuntijana.

  1. Kohdeorganisaatio ja toiminnan esittely

Tuovinen kuvasi projektin tavoitteena olevan tekninen demo älypuhelinsovelluksesta, joka mahdollistaa uudenlaisen tavan kommunikoida hätäkeskukseen. Sovelluksen perusajatus olisi kehittyneiden tiedonsiirtomahdollisuuksien hyödyntäminen.

Projektin tilaajana toimii tietotekniikan laitos, ja kehitystä tehdään yhteistyössä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ensihoitokeskuksen kanssa. Lisäksi tavoitteena on saada asiantuntija Porin hätäkeskuslaitoksesta osallistumaan kehitystyöhän lähitulevaisuudessa.

Jäntti esitteli hätäkeskuksen yleistä toimintaa sen suorittaman riskiarvioinnin ja eri viranomaisille tapahtuvan tehtävien välittämisen osalta. Tarkemmin tarkasteltiin erityisesti terveystoimelle päätyvien tehtävien osuutta.

  1. Aihe, taustoja ja kokonaistavoitteita

Jäntti kertoi hätäkeskukseen tulevan vuosittain noin kolme miljoonaa puhelua, joista terveystoimelle päätyy noin 800 000. Hätäkeskuksen on tunnistettava tilanne ja tehtävä riskiarvio nopeasti ainoastaan puheyhteyden avulla. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, koska soittavan ihmisen hätä vaikeuttaa arviointia. Esimerkiksi elvytys ja ilmatie-este ovat kuitenkin aikakriittisiä tehtäviä, joissa jokainen minuutti heikentää potilaan selviytymisennustetta jopa 10 %.

Nykyisellään riskiarviota tehtäessä käytetään vakiokysymyksiä, kuten ”onko potilas tajuissaan” ja ”hengittääkö potilas normaalisti”. Tämä menettelytapa vie kuitenkin aikaa, eikä ole täysin luotettava.

Jäntin mukaan sovelluksen kokonaistavoite olisi lyhentää tilanteen arviointiin tarvittavaa aikaa ja parantaa arvion luotettavuutta. Tämä voitaisiin saavuttaa tarjoamalla hätäkeskukselle äänen lisäksi muita tietolähteitä, kuten videota ja puhelimella mitattua EKG-dataa. Lisäksi hätäkeskus voisi antaa myös kuvallisia toimintaohjeita.

Tuovinen ja Lappalainen muistuttivat myös hätätilanteista, jotka eivät kuulu terveystoimelle. Näin voisi olla tarpeellista kartoittaa kattavasti esimerkiksi poliisin ja pelastuslaitoksen tarpeita. Santanen kuitenkin totesi, että projektin resurssit eivät riitä kattavan kartoituksen tekemiseen.

  1. Käyttäjien tarpeita ja projektin tavoitteita

Jäntin mukaan projektin ensisijainen tavoite olisi toteuttaa sovellus, jolla järjestelmän perustoimintoja voidaan esitellä ja testata ja rajapintojen toiminta todentaa. Ensisijaisia toimintoja olisivat videopuhelu, käyttäjän paikkatiedot ja puhelimella mitattu EKG-data.

Lappalainen ja Tuovinen tukivat Jäntin näkemystä. Projektissa tullaan keskittymään tietojärjestelmän toimivuutta ja teknistä toteutettavuutta varmistavan, esittelykelpoisen prototyypin kehittämiseen.

Jäntin mukaan hätäkeskusten tietojärjestelmä on vaihtumassa vuoteen 2016 mennessä. Uuden järjestelmän kehitystyöstä vastaa Tampereella toimiva Insta Defsec Oy.

Lappalainen piti todennäköisenä, että rajapintaa uuteen, kehitteillä olevaan hätäkeskusjärjestelmään ei projektin puitteissa ehditä toteuttaa. Näin sen suunnitteleminen jätetään projektin ulkopuolelle ja toteutetaan kokonaan oma palvelinkomponentti. Lisäksi hänestä oli tärkeää, että käyttöliittymä on yksinkertainen ja helposti omaksuttavissa, mutta hän uskoi projektiryhmän saavuttavan tämän tavoitteen.

Päätökset:

  • Projekti keskittyy järjestelmän toimivuutta ja toteutettavuutta testaavan prototyypin kehittämiseen.
  • Projektin ulkopuolelle jätetään hätäkeskusjärjestelmän ja kehitettävän järjestelmän mahdollinen rajapinta.
  1. Mahdollisia toteutusratkaisuja

Tuovinen totesi, että sovelluksen ei tarvitse tukea kaikkia älypuhelinmalleja ja -käyttöjärjestelmiä. Olennaisinta on kehittää vähintään yhdelle alustalle käyttökelpoinen prototyyppi sovelluksesta. Jos kehitys aloitetaan useammalle alustalle, voidaan tarvittaessa toisesta alustasta projektin edetessä myös luopua.

Jäntti kertoi, että puhelimeen lisäkuoreen integroitua EKG-mittalaitetta myy AliveCor. Suomessa MegaKotolla on erillinen mittalaite, mutta myös VTT:llä on ollut aiheeseen liittyvää tutkimusta. MegaKoto on myös kertonut pystyvänsä valmistamaan esimerkiksi puhelimen kuoreen soveltuvan mallin EKG-mittalaitteestaan.

Jäntti lupasi selvittää laitteiden saatavuutta, hintaa ja myös mahdollisuutta lainata niitä projektin ajaksi. Hän myös totesi, että EKG-datan analyysin pitäisi olla mahdollista valmiita defibrillaattoriohjelmistoja käyttäen.

Päätökset:

  • Jäntti selvittää mahdollisuutta saada projektiryhmän käyttöön puhelimeen liitettävä EKG-mittalaite.
  1. Laite- ja ohjelmistoresurssit

Tuovisen mukaan laitoksella pitäisi olla Windows- ja Android-puhelimia, joita projekti voisi käyttää. Hän lupasi selvittää asian. Lappalainen totesi, että ääritapauksessa puuttuva laite voidaan myös hankkia laitokselle.

Päätökset:

  • Tuovinen selvittää, millaisia puhelimia laitokselta on saatavilla projektiryhmän käyttöön.
  1. Aikataulu ja prosessimalli

Siirrettiin seuraavassa palaverissa käsiteltäväksi.

  1. Sopimukset, lisenssit ja projektimaksu

Tuovinen kertoi, että tavoitteena on kehittää avoimen lähdekoodin sovellus, jota voidaan jatkokehittää vapaasti sekä projektiryhmän jäsenten että laitoksen toimesta.

Santanen totesi, että sovellettaessa avoimen lähdekoodin lisenssiä ei ole yleensä tehty varsinaista projektisopimusta. Tällaisissa projekteissa projektiryhmä on sen sijaan allekirjoittanut sitoumuksen projektin tulosten sijoittamisesta avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuuteen. Lisäksi hän jakoi esimerkkinä Potku-projektin vastaavan sitoumuksen.

Lappalainen ja Kosonen pitivät jaetussa sitoumuksessa käytetyn GPL-lisenssin ehtoja liian tiukkana tähän projektiin. Santanen totesi, että projektiin voidaan valita sopiva lisenssi. Lappalainen ehdotti alustavasti MIT-lisenssiä.

Tuovinen ja Santanen totesivat, että projektimaksusta on jo sovittu.

Päätökset:

  • Toteutettava ohjelmisto sijoitetaan avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuuteen.
  1. Käytänteet

Tuovinen toivoi, että projektille perustetaan erillinen sähköpostilista, jonka jäseninä ovat myös kaikki ulkoisista organisaatioista toimintaan osallistuvat kontaktit.

Santanen lupasi perustaa listat, joista toisella ovat kaikkien projektiorganisaatioon kuuluvien sähköpostiosoitteet ja toiselle projektiryhmän jäsenten ja ohjaajien sähköpostiosoitteet.

Santanen ehdotti, että muut käytänteet käsitellään seuraavassa palaverissa.

Päätökset:

  • Santanen perustaa projektille kaksi sähköpostilistaa.
  • Muut käytänteet käsitellään seuraavassa palaverissa.
  1. Projektin nimi ja tilat sekä jäsenten yhteystiedot

Projektiryhmä esitti projektille nimeä "Hälyri".

Santanen jakoi tiedot projektin tiloista ja projektiorganisaation yhteystiedoista paperilla. Osallistujat tarkistivat tietonsa ja totesivat ne oikeiksi. Jäntti antoi omat yhteystietonsa.

Päätökset:

  • Projektin akronyymiksi hyväksyttiin "Hälyri".
  1. Projektipäällikön ja varapäällikön valinta

Puheenjohtaja esitti projektipäälliköksi Niko Monosta ja varapäälliköksi Atte Söderlundia.

Päätökset:

  • Projektipäälliköksi valittiin Niko Mononen ja varapäälliköksi Atte Söderlund.
  1. Muut esille tulevat asiat

Santanen lupasi hoitaa projektin käyttöön kaksi verkkolevyä.

Lappalainen muistutti, että datayhteyden muodostumisessa on aina viivettä. Tätä olisikin aiheellista testata erilaisissa olosuhteissa sovelluksen edetessä. Näin voitaisiin määritellä sopivia kriteerejä videopuhelusta luopumiselle ja tavallisen puhelun aloittamiselle.

  1. Läsnäolijoille sovitut toimenpiteet

Projektiryhmä suunnittelee projektin aikataulua.

Jukka-Pekka Santanen

  • perustaa sähköpostilistat projektin teknistä keskustelua ja projektiorganisaation sisäistä viestintää varten
  • perustaa viimeistään myöhemmin myös muista organisaatioista saatavat kontaktit kattavan sähköpostilistan
  • pyytää IT-palveluita avaamaan projektille kaksi verkkolevyä.

Tero Tuovinen

  • selvittää kehityskäyttöön laitokselta saatavat puhelimet
  • selvittää mahdollisuutta järjestää vierailu hätäkeskukseen.

Helena Jäntti

  • selvittää puhelimeen liitettävien EKG-mittareiden saatavuutta.
  1. Seuraavan palaverin aika ja paikka

Tuovinen ehdotti, että palaverit pidetään aina samaan aikaan. Seuraavan palaverin ajankohdaksi sovittiin torstai 13.2 kello 8.30 tietotekniikan projektien kokoushuoneessa.

  1. Palaverin päättäminen

Mononen päätti palaverin.

Jaettu ja käsitelty materiaali

Santanen jakoi paperilla projektiorganisaation yhteystiedot ja Potku-projektin sitoumuksen tulosten sijoittamisesta avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuuteen.

Jäntti luovutti kopiot seuraavista palaverissa käsittelemistään esitysgrafiikoista ja muista materiaaleista

  • Hätäkeskuslaitos: Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa, Tapio Kettunen.
  • Life-saver mobile phone, Helena Jäntti.
  • Ensihoito-opas, Duodecim, 6. uudistettu painos, 2013.