Changes between Version 5 and Version 6 of Halyri/Projektisuunitelma


Ignore:
Timestamp:
2014-05-03 17:49:23 (5 years ago)
Author:
nimajomo
Comment:

--

Legend:

Unmodified
Added
Removed
Modified
  • Halyri/Projektisuunitelma

    v5 v6  
    1  
    2 Hälyri-Sovellusprojekti 
    3 Niko Mononen 
    4 Veli-Mikko Puupponen 
    5 Ilkka Rautiainen 
    6 Atte Söderlund 
    7 Projektisuunnitelma 
    8 Versio: 0.5.0 
    9 Julkinen 
    10 3. toukokuuta 2014 
    11 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä PäivämääräAllekirjoitus Nimenselvennys 
    12 Projektipäällikkö __.__.2014 
    13  
    14 Tilaaja __.__.2014 
    15  
    16 Ohjaaja __.__.2014 
    17  
     1   Hälyri-Sovellusprojekti 
     2   Niko Mononen 
     3   Veli-Mikko Puupponen 
     4   Ilkka Rautiainen 
     5   Atte Söderlund 
     6   Projektisuunnitelma 
     7   Versio: 0.5.0 
     8   Julkinen 
     9   3. toukokuuta 2014 
     10   Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä 
     11   Hyväksyjä PäivämääräAllekirjoitus Nimenselvennys 
     12   Projektipäällikkö __.__.2014 
     13 
     14   Tilaaja __.__.2014 
     15 
     16   Ohjaaja __.__.2014 
    1817 
    1918Tietoa dokumentista 
    20 Tekijät: 
    21    ∙  Niko Mononen (NM)                 niko.m.mononen@student.jyu.fi 
    22    ∙  Veli-Mikko Puupponen (VMP)                veli-mikko.a.puupponen@student.jyu.fi 
    23    ∙  Ilkka Rautiainen (IR)             ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi 
    24    ∙  Atte Söderlund (AS)               atte.a.soderlund@student.jyu.fi 
    25 Dokumentin nimi: Hälyri-projekti, Projektisuunnitelma Sivumäärä: 41 Tiedosto: Halyri_projektisuunnitelma.tex Tiivistelmä: Projektisuunnitelmassa kuvataan Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Suunnitelmassa esitellään projektin taustoja, tavoitteita, käytettävissä olevat resurssit ja käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan myös projektin tehtävien työmääriä ja jakautumista jäsenten kesken, sekä projektin prosessia ja läpiviennin aikataulua. Suunnitelmassa kartoitetaan projektiin liittyviä riskejä, arvioidaan niiden todennäköisyyttä ja toteutumisen haittavaikutuksia sekä kuvataan riskien hallintaa. Avainsanat: Aikataulu, EKG, hätäkeskus, hätäpuhelu, käytänteet, matkapuhelin, ohjelmistoprojekti, projektisuunitelma, prosessi, resurssit, riskien hallinta, sovellus, tavoitteet, taustaa, tehtävät, työmäärät, vastuualueet, videopuhelu, Windows Phone 8. 
     19 
     20   Tekijät: 
     21 
     22      *  Niko Mononen (NM)   niko.m.mononen@student.jyu.fi                    
     23      *  Veli-Mikko          veli-mikko.a.puupponen@student.jyu.fi            
     24   Puupponen (VMP)            
     25      *  Ilkka               ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi                
     26   Rautiainen (IR)            
     27      *  Atte                atte.a.soderlund@student.jyu.fi                  
     28   Söderlund (AS)           
     29 
     30   Dokumentin nimi: Hälyri-projekti, Projektisuunnitelma 
     31   Sivumäärä: 41 Tiedosto: Halyri_projektisuunnitelma.tex 
     32   Tiivistelmä: Projektisuunnitelmassa kuvataan Hälyri-projektin 
     33   suunniteltua läpivientiä. Suunnitelmassa esitellään projektin 
     34   taustoja, tavoitteita, käytettävissä olevat resurssit ja 
     35   käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan myös projektin tehtävien 
     36   työmääriä ja jakautumista jäsenten kesken, sekä projektin 
     37   prosessia ja läpiviennin aikataulua. Suunnitelmassa kartoitetaan 
     38   projektiin liittyviä riskejä, arvioidaan niiden 
     39   todennäköisyyttä ja toteutumisen haittavaikutuksia sekä 
     40   kuvataan riskien hallintaa. Avainsanat: Aikataulu, EKG, hätäkeskus, 
     41   hätäpuhelu, käytänteet, matkapuhelin, ohjelmistoprojekti, 
     42   projektisuunitelma, prosessi, resurssit, riskien hallinta, sovellus, 
     43   tavoitteet, taustaa, tehtävät, työmäärät, vastuualueet, 
     44   videopuhelu, Windows Phone 8. 
     45 
    2646Muutoshistoria 
    27                          
    28 Versio  Päivämäärä       
    29  
    30 Muutokset 
    31          
    32  
    33 Tekijät 
    34                          
    35 0.0.1   11.2.2014        
    36  
    37 Projektisuunitelman laatiminen on aloitettu. 
    38          
    39  
    40 NM 
    41                          
    42 0.0.2   15.2.2014        
    43  
    44 Suunitelmaa on täydennetty. 
    45          
    46  
    47 NM 
    48                          
    49 0.0.3   18.2.2014        
    50  
    51 Projektin hallinta -luku on kirjoitettu. 
    52          
    53  
    54 NM 
    55                          
    56 0.0.4   23.2.2014        
    57  
    58 Prosessi ja riskit on kuvattu. 
    59          
    60  
    61 NM 
    62                          
    63 0.0.5   25.2.2014        
    64  
    65 Johdanto ja yhteenveto on kirjoitettu, sekä dokumenttia on viimeistelty. 
    66          
    67  
    68 NM 
    69                          
    70 0.1.0   27.2.2014        
    71  
    72 Aikataulut ja työnjako on päivitetty, sekä dokumnettia on viimeistelty. 
    73          
    74  
    75 NM 
    76                          
    77 0.1.1   9.3.2014         
    78  
    79 Ulkoasua on korjattu. 
    80          
    81  
    82 NM 
    83                          
    84 0.1.2   12.3.2014        
    85  
    86 Sisältöä on korjattu. 
    87          
    88  
    89 NM 
    90                          
    91 0.1.3   13.3.2014        
    92  
    93 Tavoitteet, tulokset ja resurssit on päivitetty. 
    94          
    95  
    96 NM 
    97                          
    98 0.1.4   13.3.2014        
    99  
    100 Projektiorganisaatiolukua on päivitetty. 
    101          
    102  
    103 NM 
    104                          
    105 0.1.5   18.3.2014        
    106  
    107 Termejä, vastuualueita ja aikataulua kuvaavia lukuja on päivitetty, sekä niiden järjestystä on muutettu. 
    108          
    109  
    110 NM 
    111                          
    112 0.2.0   19.3.2014        
    113  
    114 Työmäärät ja riskiarviot on päivitetty, sekä dokumenttia on viimeistelyä. 
    115          
    116  
    117 NM 
    118                          
    119 0.2.1   28.3.2014        
    120  
    121 Dokumenttia on korjattu saadun palautteen mukaisesti. 
    122          
    123  
    124 NM 
    125                          
    126 0.2.2   5.4.2014         
    127  
    128 Työmäärät ja Gantt-kaavio on päivitetty. 
    129          
    130  
    131 NM 
    132                          
    133 0.3.0   6.4.2014         
    134  
    135 Dokumentin ulkoasua on päivitetty. 
    136          
    137  
    138 NM 
    139                          
    140 0.3.1   9.4.2014         
    141  
    142 Dokumenttia on korjattu saadun palautteen mukaisesti. 
    143          
    144  
    145 NM 
    146                          
    147 0.3.2   18.4.2014        
    148  
    149 Sisältöä on korjattu. 
    150          
    151  
    152 NM 
    153                          
    154 0.4.0   19.4.2014        
    155  
    156 Työmäärät ja Gantt-kaavio on päivitetty. 
    157          
    158  
    159 NM 
    160                          
    161 0.5.0   23.4.2014        
    162  
    163 Dokumenttia on korjattu saadun palautteen mukaisesti. 
    164          
    165  
    166 NM 
    167                          
     47 
     48   +------------------------------------------------------------------------+ 
     49   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     50   |Versio|Päivämäärä|Muutokset                   |Tekijät| 
     51   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     52   |0.0.1 |11.2.2014                |Projektisuunitelman         |NM        | 
     53   |      |                         |laatiminen on aloitettu.    |          | 
     54   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     55   |0.0.2 |15.2.2014                |Suunitelmaa on              |NM        | 
     56   |      |                         |täydennetty.             |          | 
     57   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     58   |0.0.3 |18.2.2014                |Projektin hallinta -luku on |NM        | 
     59   |      |                         |kirjoitettu.                |          | 
     60   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     61   |0.0.4 |23.2.2014                |Prosessi ja riskit on       |NM        | 
     62   |      |                         |kuvattu.                    |          | 
     63   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     64   |      |                         |Johdanto ja yhteenveto on   |          | 
     65   |0.0.5 |25.2.2014                |kirjoitettu, sekä        |NM        | 
     66   |      |                         |dokumenttia on viimeistelty.|          | 
     67   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     68   |      |                         |Aikataulut ja työnjako on |          | 
     69   |0.1.0 |27.2.2014                |päivitetty, sekä      |NM        | 
     70   |      |                         |dokumnettia on viimeistelty.|          | 
     71   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     72   |0.1.1 |9.3.2014                 |Ulkoasua on korjattu.       |NM        | 
     73   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     74   |0.1.2 |12.3.2014                |Sisältöä on         |NM        | 
     75   |      |                         |korjattu.                   |          | 
     76   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     77   |0.1.3 |13.3.2014                |Tavoitteet, tulokset ja     |NM        | 
     78   |      |                         |resurssit on päivitetty. |          | 
     79   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     80   |0.1.4 |13.3.2014                |Projektiorganisaatiolukua on|NM        | 
     81   |      |                         |päivitetty.              |          | 
     82   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     83   |      |                         |Termejä, vastuualueita ja|          | 
     84   |      |                         |aikataulua kuvaavia lukuja  |          | 
     85   |0.1.5 |18.3.2014                |on päivitetty, sekä   |NM        | 
     86   |      |                         |niiden järjestystä on |          | 
     87   |      |                         |muutettu.                   |          | 
     88   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     89   |      |                         |Työmäärät ja     |          | 
     90   |      |                         |riskiarviot on              |          | 
     91   |0.2.0 |19.3.2014                |päivitetty, sekä      |NM        | 
     92   |      |                         |dokumenttia on              |          | 
     93   |      |                         |viimeistelyä.            |          | 
     94   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     95   |      |                         |Dokumenttia on korjattu     |          | 
     96   |0.2.1 |28.3.2014                |saadun palautteen           |NM        | 
     97   |      |                         |mukaisesti.                 |          | 
     98   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     99   |      |                         |Työmäärät ja     |          | 
     100   |0.2.2 |5.4.2014                 |Gantt-kaavio on             |NM        | 
     101   |      |                         |päivitetty.              |          | 
     102   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     103   |0.3.0 |6.4.2014                 |Dokumentin ulkoasua on      |NM        | 
     104   |      |                         |päivitetty.              |          | 
     105   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     106   |      |                         |Dokumenttia on korjattu     |          | 
     107   |0.3.1 |9.4.2014                 |saadun palautteen           |NM        | 
     108   |      |                         |mukaisesti.                 |          | 
     109   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     110   |0.3.2 |18.4.2014                |Sisältöä on         |NM        | 
     111   |      |                         |korjattu.                   |          | 
     112   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     113   |      |                         |Työmäärät ja     |          | 
     114   |0.4.0 |19.4.2014                |Gantt-kaavio on             |NM        | 
     115   |      |                         |päivitetty.              |          | 
     116   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     117   |      |                         |Dokumenttia on korjattu     |          | 
     118   |0.5.0 |23.4.2014                |saadun palautteen           |NM        | 
     119   |      |                         |mukaisesti.                 |          | 
     120   |  --  |  ---------------------  |  ------------------------  |  ------  | 
     121   +------------------------------------------------------------------------+ 
     122 
    168123Tietoa projektista 
    169 Projekti kehittää prototyypin uudenlaisesta tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien käyttöä. Projektissa kehitettävän hätätietojärjestelmän prototyypin avulla pyritään osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet sekä havainnollistamaan käyttöliittymillä avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen vuorovaikutusta. 
    170  
    171 Tekijät: 
    172  
    173    ∙  Niko Mononen (NM) 
    174          
    175  
    176          
    177  
    178 niko.m.mononen@student.jyu.fi 
    179  
    180    ∙  Veli-Mikko Puupponen (VMP) 
    181          
    182  
    183          
    184  
    185 veli-mikko.a.puupponen@student.jyu.fi 
    186  
    187    ∙  Ilkka Rautiainen (IR) 
    188          
    189  
    190          
    191  
    192 ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi 
    193  
    194    ∙  Atte Söderlund (AS) 
    195          
    196  
    197          
    198  
    199 atte.a.soderlund@student.jyu.fi 
    200  
    201 Tilaaja: 
    202  
    203    ∙  Vesa Lappalainen 
    204          
    205  
    206 vesa.t.lappalainen@jyu.fi 
    207  
    208    ∙  Tero Tuovinen 
    209          
    210  
    211 tero.tuovinen@jyu.fi 
    212  
    213 Ohjaajat: 
    214  
    215    ∙  Jaakko Kosonen 
    216          
    217  
    218 jaakko.j.kosonen@gmail.com 
    219  
    220    ∙  Olli Kauppinen 
    221          
    222  
    223 olli.p.kauppinen@student.jyu.fi 
    224  
    225    ∙  Jukka-Pekka Santanen 
    226          
    227  
    228 santanen@mit.jyu.fi 
    229  
    230 Asiantuntijat: 
    231  
    232    ∙  Helena Jäntti 
    233          
    234  
    235 helena.jantti@kuh.fi 
    236  
    237 Yhteystiedot: 
    238  
    239    ∙  Sähköpostilistat: 
    240          
    241  
    242 halyri@korppi.jyu.fi, 
    243  
    244 halyri_opetus@korppi.jyu.fi 
    245  
    246    ∙  Sähköpostiarkistot: 
    247          
    248  
    249 https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri/, https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/ 
    250  
    251    ∙  Projektitila: 
    252          
    253  
    254 AgC 223.2, puh. 040-3573796 
    255  
    256   
     124 
     125   Projekti kehittää prototyypin uudenlaisesta 
     126   tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä 
     127   olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on 
     128   hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi 
     129   lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana 
     130   auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä 
     131   tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva entistä 
     132   lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, 
     133   parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien käyttöä. 
     134   Projektissa kehitettävän hätätietojärjestelmän 
     135   prototyypin avulla pyritään osoittamaan teknologiset mahdollisuudet 
     136   ja haasteet sekä havainnollistamaan käyttöliittymillä 
     137   avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen vuorovaikutusta. 
     138 
     139   Tekijät: 
     140 
     141      *  Niko Mononen (NM)   niko.m.mononen@student.jyu.fi                    
     142      *  Veli-Mikko          veli-mikko.a.puupponen@student.jyu.fi            
     143   Puupponen (VMP)            
     144      *  Ilkka               ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi                
     145   Rautiainen (IR)            
     146      *  Atte                atte.a.soderlund@student.jyu.fi                  
     147   Söderlund (AS)           
     148 
     149   Tilaaja: 
     150 
     151      *  Vesa Lappalainen  vesa.t.lappalainen@jyu.fi                          
     152      *  Tero Tuovinen     tero.tuovinen@jyu.fi                               
     153 
     154   Ohjaajat: 
     155 
     156      *  Jaakko Kosonen        jaakko.j.kosonen@gmail.com                     
     157      *  Olli Kauppinen        olli.p.kauppinen@student.jyu.fi                
     158      *  Jukka-Pekka Santanen  santanen@mit.jyu.fi                            
     159 
     160   Asiantuntijat: 
     161 
     162      *  Helena Jäntti                              helena.jantti@kuh.fi   
     163 
     164   Yhteystiedot: 
     165 
     166                                halyri@korppi.jyu.fi,                                              
     167   *  Sähköpostilistat:                                                                      
     168                                halyri_opetus@korppi.jyu.fi                                        
     169   *  Sähköpostiarkistot: https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri/,         
     170                                https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/  
     171   *  Projektitila:            AgC 223.2, puh. 040-3573796                                        
     172 
     173     
     174 
    257175Sisältö 
    258 1 Johdanto 
    259 2 Termit 
    260 3 Taustaa ja tavoitteet 
    261  3.1 Taustaa 
    262  3.2 Prototyypille asetetut tavoitteet 
    263  3.3 Tulokset 
    264  3.4 Oppimistavoitteet 
    265 4 Organisaatio ja resurssit 
    266  4.1 Projektiorganisaatio 
    267  4.2 Projektin tilat ja laitteet 
    268  4.3 Dokumentointityökalut 
    269  4.4 Ohjelmointityökalut 
    270  4.5 Luennot ja perehdytykset 
    271 5 Projektin käytänteet 
    272  5.1 Tiedotus 
    273  5.2 Palaverit 
    274  5.3 Tiedostojen nimeäminen 
    275  5.4 Hakemistorakenne 
    276  5.5 Lähdekoodi 
    277  5.6 Versiointi ja versiohallinta 
    278  5.7 Testaus 
    279  5.8 Tulosten katselmoinnit ja hyväksyminen 
    280  5.9 Tulosten koostaminen ja toimittaminen 
    281 6 Tehtävät, työmäärät ja työnjako 
    282  6.1 Vastuualueet 
    283  6.2 Työnositus ja työmäärä 
    284 7 Prosessi ja aikataulu 
    285  7.1 Prosessi 
    286  7.2 Aikataulu 
    287 8 Riskit ja riskien hallinta 
    288  8.1 Riskien todennäköisyydet ja haitat 
    289  8.2 Alustan rajoitukset 
    290  8.3 Kehittäjien tietotaidon puutteet 
    291  8.4 Tavoitteiden rajaaminen 
    292  8.5 Tiedotuksen puutteet 
    293  8.6 Jäsenten poissaolot 
    294  8.7 Kokemattomuus projektihallinnassa 
    295 9 Yhteenveto 
    296 10 Lähteet 
     176 
     177   1 Johdanto 
     178   2 Termit 
     179   3 Taustaa ja tavoitteet 
     180    3.1 Taustaa 
     181    3.2 Prototyypille asetetut tavoitteet 
     182    3.3 Tulokset 
     183    3.4 Oppimistavoitteet 
     184   4 Organisaatio ja resurssit 
     185    4.1 Projektiorganisaatio 
     186    4.2 Projektin tilat ja laitteet 
     187    4.3 Dokumentointityökalut 
     188    4.4 Ohjelmointityökalut 
     189    4.5 Luennot ja perehdytykset 
     190   5 Projektin käytänteet 
     191    5.1 Tiedotus 
     192    5.2 Palaverit 
     193    5.3 Tiedostojen nimeäminen 
     194    5.4 Hakemistorakenne 
     195    5.5 Lähdekoodi 
     196    5.6 Versiointi ja versiohallinta 
     197    5.7 Testaus 
     198    5.8 Tulosten katselmoinnit ja hyväksyminen 
     199    5.9 Tulosten koostaminen ja toimittaminen 
     200   6 Tehtävät, työmäärät ja työnjako 
     201    6.1 Vastuualueet 
     202    6.2 Työnositus ja työmäärä 
     203   7 Prosessi ja aikataulu 
     204    7.1 Prosessi 
     205    7.2 Aikataulu 
     206   8 Riskit ja riskien hallinta 
     207    8.1 Riskien todennäköisyydet ja haitat 
     208    8.2 Alustan rajoitukset 
     209    8.3 Kehittäjien tietotaidon puutteet 
     210    8.4 Tavoitteiden rajaaminen 
     211    8.5 Tiedotuksen puutteet 
     212    8.6 Jäsenten poissaolot 
     213    8.7 Kokemattomuus projektihallinnassa 
     214   9 Yhteenveto 
     215   10 Lähteet 
     216 
    297217Luku 1 
    298218Johdanto 
    299219 
    300 Projekti suoritta Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014 alustavan tarvekartoituksen ja kehittää prototyypin uudenlaisesta tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva hätätilanteesta entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien mbockäyttöä. Projektissa kehitettävän hätätietojärjestelmän prototyypin avulla pyritään osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet sekä havainnollistamaan käyttöliittymillä avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen vuorovaikutusta. 
    301  
    302 Projektisuunnitelma kuvaa Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Projektisuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Paatti-projektin projektisuunnitelmaa [2] ja Sovellusprojektien ohjetta [7] sekä projektiryhmän laatimaa vaatimusmäärittelyä [6]. 
    303  
    304 Luvussa 2 esitellään dokumentissa käytetyt termit ja niiden merkitys. Luvussa 3 käsitellään projektin taustoja sekä tavoitteita ja projektiryhmän jäsenten oppimistavoitteita. Luvussa 4 esitellään projektin organisaatio ja resurssit. Luvussa 5 kuvataan projektin käytänteitä. Luvussa 6 hahmotellaan projektin oleellisimpien tulosten vastuuhenkilöt, keskeisimmät tehtävät, sekä arvioidaan tehtävien työmääriä. Luvussa 7 kuvataan projektissa noudatettavaa prosessia ja projektin aikataulua. Luvussa 8 kuvataan projektin ennakoituja riskejä ja niiden hallintaa. 
     220   Projekti suoritta Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014 
     221   alustavan tarvekartoituksen ja kehittää prototyypin uudenlaisesta 
     222   tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä 
     223   olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on 
     224   hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi 
     225   lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana 
     226   auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä 
     227   tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva 
     228   hätätilanteesta entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä 
     229   auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja 
     230   tehostamaan resurssien mbockäyttöä. Projektissa kehitettävän 
     231   hätätietojärjestelmän prototyypin avulla pyritään 
     232   osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet sekä 
     233   havainnollistamaan käyttöliittymillä avuntarvitsijan ja 
     234   hätäkeskuksen vuorovaikutusta. 
     235 
     236   Projektisuunnitelma kuvaa Hälyri-projektin suunniteltua 
     237   läpivientiä. Projektisuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty 
     238   Paatti-projektin projektisuunnitelmaa [2] ja Sovellusprojektien ohjetta 
     239   [7] sekä projektiryhmän laatimaa vaatimusmäärittelyä [6]. 
     240 
     241   Luvussa 2 esitellään dokumentissa käytetyt termit ja niiden 
     242   merkitys. Luvussa 3 käsitellään projektin taustoja sekä 
     243   tavoitteita ja projektiryhmän jäsenten oppimistavoitteita. Luvussa 4 
     244   esitellään projektin organisaatio ja resurssit. Luvussa 5 kuvataan 
     245   projektin käytänteitä. Luvussa 6 hahmotellaan projektin 
     246   oleellisimpien tulosten vastuuhenkilöt, keskeisimmät tehtävät, 
     247   sekä arvioidaan tehtävien työmääriä. Luvussa 7 kuvataan 
     248   projektissa noudatettavaa prosessia ja projektin aikataulua. Luvussa 8 
     249   kuvataan projektin ennakoituja riskejä ja niiden hallintaa. 
     250 
    305251Luku 2 
    306252Termit 
    307253 
    308 Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: 
    309  
    310    EKG 
    311  
    312     on elektrokardiogrammi eli sydänsähkökäyrä.  
    313    Hätäkeskus 
    314  
    315     vastaanottaa ja käsittelee yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetut hätäpuhelut.  
    316    Käyttöliittymä 
    317  
    318     on se ohjelmiston, laitteen tai minkä tahansa muun tuotteen osa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta.  
    319    Mobiilisovellus 
    320  
    321     on sovellus, joka on suunniteltu mobiilipäätelaitteisiin eli matkapuhelimiin, älypuhelimiin, kämmentietokoneisiin ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin mobiilipäätelaitteisiin.  
    322    Palvelin 
    323  
    324     on palvelinsovellusta suorittava tietokone.  
    325    Palvelinsovellus 
    326  
    327     on ohjelma, joka tarjoaa erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa.  
    328    Prototyyppi 
    329  
    330     tarkoittaa sovelluksen tai tietojärjestelmän versiota, jolla on tarkoitus varmistaa konseptin tekninen toimivuus ja/tai kartoittaa käyttäjien tarpeet.  
    331    Tietojärjestelmä 
    332  
    333     on ihmisistä, tietojenkäsittelylaitteista, tiedonsiirtolaitteista ja ohjelmistoista koostuva järjestelmä, jolla tehostetaan tai helpotetaan jotain tietojen käsittelyn toimintaa tai tehdään se ylipäätään mahdolliseksi.  
    334    Tietokanta 
    335  
    336     on tietotekniikassa käytetty termi tietovarastolle. Se on kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa. 
    337  
    338 Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: 
    339  
    340    Alusta 
    341  
    342     koostuu käyttöjärjestelmästä ja muista tietojärjestelmän käyttämistä varusohjelmistoista.  
    343    FreeMind 
    344  
    345     on ajatuskarttasovellus.  
    346    GanttProject 
    347  
    348     on ajan- ja resurssienhallintaohjelma projekteille.  
    349    Git 
    350  
    351     on hajautettu versiohallintajärjestelmä.  
    352    LaTeX 
    353  
    354     on ladontaohjelmisto.  
    355    Lähdekoodi 
    356  
    357     on tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta.  
    358    Trac 
    359  
    360     on hyvin yksinkertainen WWW-pohjainen alun perin ohjelmistoprojektien tehtävien hallintaan tarkoitettu järjestelmä  
    361    WP8 
    362  
    363     on lyhenne sanasta Windows Phone 8.  
    364    YouSource 
    365  
    366     on Git-versiohallintaohjelmistoa tukeva lähdekoodien julkistusjärjestelmä. 
     254   Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: 
     255 
     256      EKG 
     257 
     258           on elektrokardiogrammi eli sydänsähkökäyrä. 
     259 
     260      Hätäkeskus 
     261 
     262           vastaanottaa ja käsittelee yleiseurooppalaiseen 
     263           hätänumeroon 112 soitetut hätäpuhelut. 
     264 
     265      Käyttöliittymä 
     266 
     267           on se ohjelmiston, laitteen tai minkä tahansa muun tuotteen 
     268           osa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. 
     269 
     270      Mobiilisovellus 
     271 
     272           on sovellus, joka on suunniteltu mobiilipäätelaitteisiin eli 
     273           matkapuhelimiin, älypuhelimiin, kämmentietokoneisiin ja 
     274           ammattikäyttöön tarkoitettuihin 
     275           mobiilipäätelaitteisiin. 
     276 
     277      Palvelin 
     278 
     279           on palvelinsovellusta suorittava tietokone. 
     280 
     281      Palvelinsovellus 
     282 
     283           on ohjelma, joka tarjoaa erilaisia palveluja muille ohjelmille 
     284           joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa 
     285           tietokoneessa. 
     286 
     287      Prototyyppi 
     288 
     289           tarkoittaa sovelluksen tai tietojärjestelmän versiota, jolla 
     290           on tarkoitus varmistaa konseptin tekninen toimivuus ja/tai 
     291           kartoittaa käyttäjien tarpeet. 
     292 
     293      Tietojärjestelmä 
     294 
     295           on ihmisistä, tietojenkäsittelylaitteista, 
     296           tiedonsiirtolaitteista ja ohjelmistoista koostuva 
     297           järjestelmä, jolla tehostetaan tai helpotetaan jotain 
     298           tietojen käsittelyn toimintaa tai tehdään se 
     299           ylipäätään mahdolliseksi. 
     300 
     301      Tietokanta 
     302 
     303           on tietotekniikassa käytetty termi tietovarastolle. Se on 
     304           kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa. 
     305 
     306   Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: 
     307 
     308      Alusta 
     309 
     310           koostuu käyttöjärjestelmästä ja muista 
     311           tietojärjestelmän käyttämistä varusohjelmistoista. 
     312 
     313      FreeMind 
     314 
     315           on ajatuskarttasovellus. 
     316 
     317      GanttProject 
     318 
     319           on ajan- ja resurssienhallintaohjelma projekteille. 
     320 
     321      Git 
     322 
     323           on hajautettu versiohallintajärjestelmä. 
     324 
     325      LaTeX 
     326 
     327           on ladontaohjelmisto. 
     328 
     329      Lähdekoodi 
     330 
     331           on tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta. 
     332 
     333      Trac 
     334 
     335           on hyvin yksinkertainen WWW-pohjainen alun perin 
     336           ohjelmistoprojektien tehtävien hallintaan tarkoitettu 
     337           järjestelmä 
     338 
     339      WP8 
     340 
     341           on lyhenne sanasta Windows Phone 8. 
     342 
     343      YouSource 
     344 
     345           on Git-versiohallintaohjelmistoa tukeva lähdekoodien 
     346           julkistusjärjestelmä. 
    367347 
    368348Luku 3 
    369349Taustaa ja tavoitteet 
    370350 
    371 Luvussa käsitellään projektin taustatietoja, tavoitteita projektissa toteutettavalle tietojärjestelmän prototyypille ja muille tuloksille sekä ryhmän jäsenille asetettuja oppimistavoitteita. 
    372 3.1 Taustaa 
    373  
    374 Matkapuhelinteknologia on kehittynyt huimasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin Suomessa jokaiseen puhelinliittymään kytketään automaattisesti mahdollisuus tietoliikennedatan siirtämiseen, ja käytännössä suurin osa tänä päivänä myytävistä matkapuhelimista on varustettu "älyominaisuuksilla". Älypuhelimien laaja kattavuus tarjoaa luonnollisen ja tehokkaan tavan kehittää perinteistä hätäpuhelua nykyaikaan. 
    375  
    376 Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuksen tehtävänä on puhelun aikana luoda vakioidulla menettelyllä riskiarvio tilanteesta ja välittää tehtävä asianomaiselle viranomaiselle. Tänä päivänä hätäpuhelu on rajoittunut puheyhteyteen hätäkeskuksen päivystäjän kanssa. Pelkän puheyhteyden avulla kokonaisarvion tekeminen tilanteesta voi olla joskus erittäin haastavaa, joten virhearvioita ja niiden seurauksia voidaan lukea päivälehdistä aika-ajoin. 
    377  
    378 Virhearviot voivat aiheuttaa seuraavanlaisia ongelmia: 
    379  
    380     Tilannetta tai riskiä ei tunnisteta, jolloin viranomaisapu viivästyy tai jää saapumatta, ja pahimmillaan menehtyy ihmishenkiä. 
    381     Tilanne tai riski yliarvioidaan, josta seuraa viranomaisresurssien epätarkoituksen mukainen käyttö johtaen mm. seuraaviin ongelmiin: 
    382         Vaste on liian suuri tehtävän todelliseen riskiin nähden. 
    383         Hälytysajojen lisääntyminen lisää liikenneriskiä. 
    384  
    385 Hälyri-projektina aloitettavan hankkeen tavoitteena on osoittaa uudenmallisten datayhteyksien laaja ja innovatiivinen hyödynnettävyys hätätilanteiden arvioinnissa ja hallinnassa. Hätäpuhelun aikana älypuhelimesta voitaisiin lähettää hätäkeskukseen ääni- ja videokuvaa, paikkatietoja sekä EKG- ja muuta anturidataa tukemaan riskiarvion tekemistä. Hätäkeskus voisi lähettää toimintaohjeita esimerkiksi videona tai kuvina hädässä olevalle. Hätäkeskus voisi myös siirtää yhteyden suoraan auttajille. 
    386  
    387 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella on Sapporo-projektin kautta laaja kokemus julkisen hätäviestijärjestelmän kehittämisestä ja pilotoinnista. Siitä saadun tiedon perusteella vastaava pilotointi voitaisiin luotettavasti suorittaa yliopiston hankkeena. Hankkeessa kehitettävä tietojärjestelmä voisi toimia hätätilanteessa lisäapuna perinteisen 112-hätäpuhelun rinnalla. 
    388  
    389 Hankkeessa kehitettävän tietojärjestelmän valmistuttua jokainen kansalainen voisi ilmaiseksi ladata siihen sisältyvän mobiilisovelluksen omalle puhelimelleen niin halutessaan. Toiminta perustuu siis keskeisesti vapaaehtoisuuteen, eikä ensimmäisessä vaiheessaan tule vaikuttamaan perinteisen 112-hätäpuhelun toimintaan ja siihen liittyviin säädöksiin. 
    390  
    391 3.2 Prototyypille asetetut tavoitteet 
    392  
    393 Hälyri-projektin tavoitteena on kehittää hätäilmoitusjärjestelmän prototyyppi, jolla voidaan demonstroida älypuhelimeen asennettavan hätäilmoitussovelluksen toimintaa. Hätäilmoitusjärjestelmän kokonaisrakenne on esitetty kuvassa 3.1. Projektin tavoitteisiin kuuluu myös kohderyhmien ja käyttäjien sekä sovelluksen teknisten vaatimusten alustava kartoittaminen laatimalla vaatimusmäärittely [6] hätäilmoitusjärjestelmän prototyypille. 
    394  
    395 Älypuhelimeen asennettava sovellus ei korvaa perinteistä hätäpuhelua, vaan sovellus tukee nykyistä hätäkeskusjärjestelmää siten, että hätäpuhelun aikana tilanteesta tehtävän riskiarvion tekeminen helpottuisi ja tehostuisi. Ottaessa puhelimella hätäyhteys uuden sovelluksen kautta 
    396  
    397     sovellus lähettää automaattisesti paikka- ja henkilötietoja 
    398     sovellus avaa kaiuttimen sekä video- tai kuvayhteyden hätäkeskukseen 
    399     sovellus välittää hätäkeskukseen riskin arvioinnin tueksi potilaiden tilanteesta fysiologista mittausdataa, kuten esimerkiksi älypuhelimella mitattua EKG-dataa. 
    400  
    401 Mobiilisovellus huolehtii tarvittavasta kaistastaan siten, että huonoilla yhteyksillä toimittaessa rakennetaan perinteinen hätäpuhelu automaattisesti. Lisäksi äärimmäisen hankalissa olosuhteissa puhelin lähettää olennaisen tiedon suoraan tekstiviestillä hätäkeskukseen. 
    402  
    403 Hätäkeskuksen henkilökunnan käyttöön kehitetään hätätietosovellus, jolla he voivat ottaa hätäilmoituksia käsiteltäväksi. Sovelluksen käyttöliittymässä esitetään älypuhelimesta lähetetyt tiedot. Hätätietosovelluksella voidaan pyytää mobiilisovelluksesta tietoja, kuten esimerkiksi fysiologista mittausdataa. Sovelluksesta voidaan myös lähettää toimintaohjeita, kuvia ja videokuvaa mobiilisovellukselle. Tietojärjestelmän palvelinsovellus huolehtii hätäpuheluiden käsittelystä, välittämisestä ja tallentamisesta. 
    404  
    405 PIC 
    406 Kuva 3.1: Projektissa kehitettävän hätäilmoitusjärjestelmän prototyyppi. 
    407  
    408 3.3 Tulokset 
    409  
    410 Tietojärjestelmän ohella projektiryhmä toteuttaa seuraavat dokumentit: 
    411  
    412     Ajankäyttöraportti sisältää ryhmän jäsenten kirjaamat työtunnit sekä niiden jakautumisen eri tehtäväkokonaisuuksille ja tehtäville. 
    413     Asennusohjeet sisältää tietojärjestelmän eri sovellusten asennusohjeet. 
    414     Esittelymateriaali sisältää väli- ja loppuesittelyn materiaalit ja muistiot. 
    415     Itsearvioinnit sisältävät ryhmän jäsenten arvioinnit omasta toiminnasta, onnistumisesta, kokemuksista ja oppimisesta. 
    416     Lisenssisitoumuksella ryhmän jäsenet vahvistavat sitoutuvansa sijoittamaan toteuttamansa lähdekoodin valitun avoimen lähdekoodin lisenssin alaisuuteen. 
    417     Luokkadokumentaatio sisältää lähdekoodista automaattisesti generoidut luokkia kuvaavat dokumentit. 
    418     Lähdekoodi sisältää lähdekoodin kommentteineen. 
    419     Palaverien dokumentit sisältävät kokouksien esityslistat, pöytäkirjat ja tilakatsaukset. 
    420     Projektiraportti kuvaa projektin toteutunutta läpivientiä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 
    421     Projektisuunnitelma kuvaa projektin suunniteltuja tavoitteita, resursseja, käytänteitä, tehtävien työmääriä ja työnjakoa, aikataulua sekä riskien hallintaa. 
    422     Sovellusraportti kuvaa toteutetun sovelluksen kokonaisrakenteen ja toiminnot, puutteelliset ja heikot toteutusratkaisut sekä jatkokehitysideat. 
    423     Sähköpostiarkistot sisältävät kaikki projektin sähköpostilistoilla käydyt keskustelut. 
    424     Vaatimusmäärittely kuvaa projektin toiminnalliset ja tekniset vaatimukset.  
    425  
    426 3.4 Oppimistavoitteet 
    427  
    428 Tietotekniikan Sovellusprojekti-opintojakson oppimistavoitteena on projektimuotoisen työskentelyn oppiminen. Projektin kuluessa jäsenet saavat käsityksen siitä, millaista ohjelmistoalan projektimuotoinen ryhmätyö oikeasti on. Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan uusiin ohjelmointitekniikoihin asiantuntevassa ympäristössä. Sovellusprojektin keskeinen asia on käytännön tekemisen kautta oppiminen sekä aikaisemmilla kursseilla opitun teoriatiedon soveltaminen. Jäsenet tulevat arvioimaan omaa työskentelyään projektin lopussa. 
    429  
    430 Ryhmän jäsenet ovat asettaneet seuraavia henkilökohtaisia oppimistavoitteita: 
    431  
    432     Niko Mononen haluaa oppia ohjelmistoprojektin johtamista. 
    433     Veli-Mikko Puupponen haluaa kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöskentelystä. 
    434     Ilkka Rautiainen haluaa kehittää ohjelmointiosaamistaan. 
    435     Atte Söderlund haluan oppia projektimuotoista työtapaa kokonaisuudessaan. 
     351   Luvussa käsitellään projektin taustatietoja, tavoitteita 
     352   projektissa toteutettavalle tietojärjestelmän prototyypille ja 
     353   muille tuloksille sekä ryhmän jäsenille asetettuja 
     354   oppimistavoitteita. 
     355 
     356  3.1 Taustaa 
     357 
     358   Matkapuhelinteknologia on kehittynyt huimasti kuluneen vuosikymmenen 
     359   aikana. Nykyisin Suomessa jokaiseen puhelinliittymään 
     360   kytketään automaattisesti mahdollisuus tietoliikennedatan 
     361   siirtämiseen, ja käytännössä suurin osa tänä 
     362   päivänä myytävistä matkapuhelimista on varustettu 
     363   "älyominaisuuksilla". A*lypuhelimien laaja kattavuus tarjoaa 
     364   luonnollisen ja tehokkaan tavan kehittää perinteistä 
     365   hätäpuhelua nykyaikaan. 
     366 
     367   Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki 
     368   auttamisen ketjussa. Hätäkeskuksen tehtävänä on puhelun 
     369   aikana luoda vakioidulla menettelyllä riskiarvio tilanteesta ja 
     370   välittää tehtävä asianomaiselle viranomaiselle. Tänä 
     371   päivänä hätäpuhelu on rajoittunut puheyhteyteen 
     372   hätäkeskuksen päivystäjän kanssa. Pelkän puheyhteyden 
     373   avulla kokonaisarvion tekeminen tilanteesta voi olla joskus erittäin 
     374   haastavaa, joten virhearvioita ja niiden seurauksia voidaan lukea 
     375   päivälehdistä aika-ajoin. 
     376 
     377   Virhearviot voivat aiheuttaa seuraavanlaisia ongelmia: 
     378     * Tilannetta tai riskiä ei tunnisteta, jolloin viranomaisapu 
     379       viivästyy tai jää saapumatta, ja pahimmillaan menehtyy 
     380       ihmishenkiä. 
     381     * Tilanne tai riski yliarvioidaan, josta seuraa viranomaisresurssien 
     382       epätarkoituksen mukainen käyttö johtaen mm. seuraaviin 
     383       ongelmiin: 
     384          * Vaste on liian suuri tehtävän todelliseen riskiin 
     385            nähden. 
     386          * Hälytysajojen lisääntyminen lisää 
     387            liikenneriskiä. 
     388 
     389   Hälyri-projektina aloitettavan hankkeen tavoitteena on osoittaa 
     390   uudenmallisten datayhteyksien laaja ja innovatiivinen hyödynnettävyys 
     391   hätätilanteiden arvioinnissa ja hallinnassa. Hätäpuhelun 
     392   aikana älypuhelimesta voitaisiin lähettää hätäkeskukseen 
     393   ääni- ja videokuvaa, paikkatietoja sekä EKG- ja muuta anturidataa 
     394   tukemaan riskiarvion tekemistä. Hätäkeskus voisi 
     395   lähettää toimintaohjeita esimerkiksi videona tai kuvina 
     396   hädässä olevalle. Hätäkeskus voisi myös siirtää 
     397   yhteyden suoraan auttajille. 
     398 
     399   Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella on 
     400   Sapporo-projektin kautta laaja kokemus julkisen 
     401   hätäviestijärjestelmän kehittämisestä ja pilotoinnista. 
     402   Siitä saadun tiedon perusteella vastaava pilotointi voitaisiin 
     403   luotettavasti suorittaa yliopiston hankkeena. Hankkeessa kehitettävä 
     404   tietojärjestelmä voisi toimia hätätilanteessa lisäapuna 
     405   perinteisen 112-hätäpuhelun rinnalla. 
     406 
     407   Hankkeessa kehitettävän tietojärjestelmän valmistuttua 
     408   jokainen kansalainen voisi ilmaiseksi ladata siihen sisältyvän 
     409   mobiilisovelluksen omalle puhelimelleen niin halutessaan. Toiminta 
     410   perustuu siis keskeisesti vapaaehtoisuuteen, eikä ensimmäisessä 
     411   vaiheessaan tule vaikuttamaan perinteisen 112-hätäpuhelun toimintaan 
     412   ja siihen liittyviin säädöksiin. 
     413 
     414  3.2 Prototyypille asetetut tavoitteet 
     415 
     416   Hälyri-projektin tavoitteena on kehittää 
     417   hätäilmoitusjärjestelmän prototyyppi, jolla voidaan 
     418   demonstroida älypuhelimeen asennettavan hätäilmoitussovelluksen 
     419   toimintaa. Hätäilmoitusjärjestelmän kokonaisrakenne on 
     420   esitetty kuvassa 3.1. Projektin tavoitteisiin kuuluu myös kohderyhmien 
     421   ja käyttäjien sekä sovelluksen teknisten vaatimusten alustava 
     422   kartoittaminen laatimalla vaatimusmäärittely [6] 
     423   hätäilmoitusjärjestelmän prototyypille. 
     424 
     425   A*lypuhelimeen asennettava sovellus ei korvaa perinteistä 
     426   hätäpuhelua, vaan sovellus tukee nykyistä 
     427   hätäkeskusjärjestelmää siten, että hätäpuhelun 
     428   aikana tilanteesta tehtävän riskiarvion tekeminen helpottuisi ja 
     429   tehostuisi. Ottaessa puhelimella hätäyhteys uuden sovelluksen kautta 
     430     * sovellus lähettää automaattisesti paikka- ja henkilötietoja 
     431     * sovellus avaa kaiuttimen sekä video- tai kuvayhteyden 
     432       hätäkeskukseen 
     433     * sovellus välittää hätäkeskukseen riskin arvioinnin 
     434       tueksi potilaiden tilanteesta fysiologista mittausdataa, kuten 
     435       esimerkiksi älypuhelimella mitattua EKG-dataa. 
     436 
     437   Mobiilisovellus huolehtii tarvittavasta kaistastaan siten, että 
     438   huonoilla yhteyksillä toimittaessa rakennetaan perinteinen 
     439   hätäpuhelu automaattisesti. Lisäksi äärimmäisen 
     440   hankalissa olosuhteissa puhelin lähettää olennaisen tiedon 
     441   suoraan tekstiviestillä hätäkeskukseen. 
     442 
     443   Hätäkeskuksen henkilökunnan käyttöön kehitetään 
     444   hätätietosovellus, jolla he voivat ottaa hätäilmoituksia 
     445   käsiteltäväksi. Sovelluksen käyttöliittymässä 
     446   esitetään älypuhelimesta lähetetyt tiedot. 
     447   Hätätietosovelluksella voidaan pyytää mobiilisovelluksesta 
     448   tietoja, kuten esimerkiksi fysiologista mittausdataa. Sovelluksesta 
     449   voidaan myös lähettää toimintaohjeita, kuvia ja videokuvaa 
     450   mobiilisovellukselle. Tietojärjestelmän palvelinsovellus huolehtii 
     451   hätäpuheluiden käsittelystä, välittämisestä ja 
     452   tallentamisesta. 
     453 
     454     ---------------------------------------------------------------------- 
     455 
     456   PIC 
     457   Kuva 3.1: Projektissa kehitettävän 
     458   hätäilmoitusjärjestelmän prototyyppi. 
     459 
     460     ---------------------------------------------------------------------- 
     461 
     462  3.3 Tulokset 
     463 
     464   Tietojärjestelmän ohella projektiryhmä toteuttaa seuraavat 
     465   dokumentit: 
     466     * Ajankäyttöraportti sisältää ryhmän jäsenten 
     467       kirjaamat työtunnit sekä niiden jakautumisen eri 
     468       tehtäväkokonaisuuksille ja tehtäville. 
     469     * Asennusohjeet sisältää tietojärjestelmän eri 
     470       sovellusten asennusohjeet. 
     471     * Esittelymateriaali sisältää väli- ja loppuesittelyn 
     472       materiaalit ja muistiot. 
     473     * Itsearvioinnit sisältävät ryhmän jäsenten arvioinnit 
     474       omasta toiminnasta, onnistumisesta, kokemuksista ja oppimisesta. 
     475     * Lisenssisitoumuksella ryhmän jäsenet vahvistavat sitoutuvansa 
     476       sijoittamaan toteuttamansa lähdekoodin valitun avoimen 
     477       lähdekoodin lisenssin alaisuuteen. 
     478     * Luokkadokumentaatio sisältää lähdekoodista automaattisesti 
     479       generoidut luokkia kuvaavat dokumentit. 
     480     * Lähdekoodi sisältää lähdekoodin kommentteineen. 
     481     * Palaverien dokumentit sisältävät kokouksien esityslistat, 
     482       pöytäkirjat ja tilakatsaukset. 
     483     * Projektiraportti kuvaa projektin toteutunutta läpivientiä ja 
     484       asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 
     485     * Projektisuunnitelma kuvaa projektin suunniteltuja tavoitteita, 
     486       resursseja, käytänteitä, tehtävien työmääriä ja 
     487       työnjakoa, aikataulua sekä riskien hallintaa. 
     488     * Sovellusraportti kuvaa toteutetun sovelluksen kokonaisrakenteen ja 
     489       toiminnot, puutteelliset ja heikot toteutusratkaisut sekä 
     490       jatkokehitysideat. 
     491     * Sähköpostiarkistot sisältävät kaikki projektin 
     492       sähköpostilistoilla käydyt keskustelut. 
     493     * Vaatimusmäärittely kuvaa projektin toiminnalliset ja tekniset 
     494       vaatimukset. 
     495 
     496  3.4 Oppimistavoitteet 
     497 
     498   Tietotekniikan Sovellusprojekti-opintojakson oppimistavoitteena on 
     499   projektimuotoisen työskentelyn oppiminen. Projektin kuluessa jäsenet 
     500   saavat käsityksen siitä, millaista ohjelmistoalan projektimuotoinen 
     501   ryhmätyö oikeasti on. Opiskelijat pääsevät myös 
     502   tutustumaan uusiin ohjelmointitekniikoihin asiantuntevassa 
     503   ympäristössä. Sovellusprojektin keskeinen asia on 
     504   käytännön tekemisen kautta oppiminen sekä aikaisemmilla 
     505   kursseilla opitun teoriatiedon soveltaminen. Jäsenet tulevat arvioimaan 
     506   omaa työskentelyään projektin lopussa. 
     507 
     508   Ryhmän jäsenet ovat asettaneet seuraavia henkilökohtaisia 
     509   oppimistavoitteita: 
     510     * Niko Mononen haluaa oppia ohjelmistoprojektin johtamista. 
     511     * Veli-Mikko Puupponen haluaa kokemusta projektimuotoisesta työtavasta 
     512       ja ryhmätyöskentelystä. 
     513     * Ilkka Rautiainen haluaa kehittää ohjelmointiosaamistaan. 
     514     * Atte Söderlund haluan oppia projektimuotoista työtapaa 
     515       kokonaisuudessaan. 
    436516 
    437517Luku 4 
    438518Organisaatio ja resurssit 
    439519 
    440 Luvussa esitellään projektiorganisaatio, käytössä olevat resurssit sekä projektiin liittyvät oheiskurssit ja perehdytykset. 
    441 4.1 Projektiorganisaatio 
    442  
    443 Projektiryhmän muodostavat Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte Söderlund. Niko Monosella on aiempaa ohjelmointikokemusta työelämästä ja omien ohjelmistoprojektien kautta. Veli-Mikko Puupposella on myös ohjelmointikokemusta yliopiston ohjelmointikurssien ja omien ohjelmistoprojektien kautta. Hänellä on myös paljon tietämystä erilaisista tietojärjestelmistä, mistä on hyötyä sovelluksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Ilkka Rautiaisella on ohjelmointitaitoja yliopiston ohjelmointikursseilta. Atte Söderlundilla on aiempaa kokemusta mobiiliohjelmoinnista. 
    444  
    445 Tilaajan edustajina toimivat Tero Tuovinen ja Vesa Lappalainen tietotekniikan laitokselta. Jukka-Pekka Santanen on projektin vastaava ohjaaja. Teknisiä ohjaajia ovat Olli Kauppinen ja Jaakko Kosonen. Kosonen toimii ensisijaisena ohjaajana tietojärjestelmän toteutusratkaisuihin liittyvissä asioissa. Kauppisella on tietämystä kohdealueesta ja älypuhelinsovellusten kehittämiseen liittyvää aiempaa kokemusta. 
    446 Projektin sidosryhmiin kuuluu myös hätäkeskusten, pelastusalan ja ensihoidon asiantuntijoita, joita ovat mm. Helena Jäntti Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. 
    447  
    448 Jyväskylän yliopiston ATK-lähituki vastaa ryhmän käytössä olevista laitteista ja ohjelmistoista. Projektiin kuuluvan viestintäkurssin kirjoitusviestinnän opettajana toimii Timo Nurmi ja puheviestinnän opettajana Hanna Kivimäki. 
    449  
    450 4.2 Projektin tilat ja laitteet 
    451  
    452 Projektiryhmä sai käyttöönsä tietotekniikan laitokselta Agorasta huoneen C223.2, jossa on asennettuina neljä Windows 8 -työasemaa. Projektiryhmällä on käytössä myös palvelin ja Lappalaisen projektiryhmälle lainaama Windows Phone 8 -puhelin. 
    453  
    454 Sovellusprojektien avotilassa on ryhmän käytössä monitoimitulostin. Ryhmän jäsenet pystyvät tulostamaan projektiin liittyvät dokumentit ilman maksuja. Ryhmällä on mahdollisuus varata käyttöönsä videoprojektori, kannettava PC ja digitaalisanelin. Projektiryhmällä on käytettävissä virkistystila, jossa on vedenkeitin ja kahvinkeitin. Tietotekniikan laitos tarjoaa ryhmälle kahvit, teet ja mehut. 
    455  
    456 Projektilla on käytössään yhteinen verkkolevy ja WWW-sivusto projektin tiedostojen säilytystä varten. Verkkolevy on hakemistossa \\sovpa7.cc.jyu.fi\halyri ja sivusto osoitteessa http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/halyri. 
    457  
    458 Projektin julkistetut dokumentit sijoitetaan trac-wikiin URL-osoitteeseen 
    459 https://trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/Halyri. 
    460  
    461 Trac on hyvin yksinkertainen WWW-pohjainen, alun perin ohjelmistoprojektien tehtävien hallintaan tarkoitettu järjestelmä. 
    462  
    463 Projektissa toteutettava lähdekoodi sijoitetaan git-pohjaiseen YouSource-julkistusjärjestelmään osoitteeseen https://yousource.it.jyu.fi/halyri/ 
    464  
    465 Projektilla on käytössä sähköpostilistat halyri@korppi.jyu.fi ja 
    466 halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sähköpostilistojen arkistoista 
    467 https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri/ ja 
    468 https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/  keskustelua voi lukea WWW-selaimella kirjautumalla Korppi-opintotietojärjestelmään. 
    469  
    470 4.3 Dokumentointityökalut 
    471  
    472 Projektisuunnitelma ja projektiraportti laaditaan LATEX-ladontaohjelmistolla. Microsoft Office -toimisto-ohjelmistolla laaditaan palaverien esitysgrafiikat ja lisenssisitoumus. Vaatimusmäärittelyn tekemisessä käytetään freemind-ajatuskarttaohjelmaa. Palaverien pöytäkirjat laaditaan joko Microsoft Word-ohjelmistolla tai LATEX-ladontaohjelmistolla. Projektin aikataulu laaditaan GanttProject-ohjelmalla ja tehtävien työtunnit Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kaikki em. dokumentit pyritään julkistamaan myös pdf-muodossa. Raakatekstimuodossa laaditaan muut tekstidokumentit, kuten esityslistat. Luokkadokumentit generoidaan lähdekoodista Doxygen-työkalulla. 
    473  
    474 Ajankäytön kirjaamiseen ja seurantaan ryhmällä on käytössään Petri Heinosen sovellusprojekteille toteuttama Excel-sovellus [1]. Lisäksi kyseisestä sovelluksesta laaditaan tilakatsauksissa vaadittavat graafit. 
    475  
    476 4.4 Ohjelmointityökalut 
    477  
    478 Sovellukset toteutetaan Microsoftin Visual Studio 2013 -ohjelmalla ja Windows Phone SDK-kehitystyökaluilla [4]. Projektiryhmä voi kuitenkin toteuttaa osia sovelluksista eri tekniikoilla, jos se on tarpeellista. Käytettyjä kirjastoja ovat SignalR sekä Microsoftin ASP.NET Framework ja Entity Framework. Tietokantaohjelmisto on Microsoft SQL Server, ja ohjelmointikielenä käytetään Microsoftin C#:a. 
    479  
    480 4.5 Luennot ja perehdytykset 
    481  
    482 Projektin rinnalla järjestetään kaksi oheiskurssia: Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja sekä Projektiviestintä IT-alalla. Oheiskurssien työtunnit kirjataan omalle tehtäväkokonaisuudelle työajanseurantasovelluksessa. 
    483  
    484 Kurssiin Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja sisältyvät seuraavat luennot: 
    485  
    486     aloitusluento, 
    487     vaatimusmäärittely, 
    488     projektin johtaminen ja hallinta, 
    489     käytettävyyspäivä, 
    490     tekijänoikeus ja sopimukset sekä 
    491     versiohallinta. 
    492  
    493 Kurssiin Projektiviestintä IT-alalla kuuluvat puhe- ja kirjoitusviestinnän luentojen ja ryhmätöiden ohella projektissa laadittujen dokumenttien kirjoitusasun ja rakenteen muokkauksen työtunnit. Projektin aikana järjestettävät kaksi väliesittelyä kuuluvat myös viestintäkurssiin. 
    494  
    495 Tarvittaessa sovellusprojektiin sisällytetään perehdyttämistä projektiin liittyvistä työkaluista ja tekniikoista sekä aihealueesta. 
     520   Luvussa esitellään projektiorganisaatio, käytössä olevat 
     521   resurssit sekä projektiin liittyvät oheiskurssit ja perehdytykset. 
     522 
     523  4.1 Projektiorganisaatio 
     524 
     525   Projektiryhmän muodostavat Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka 
     526   Rautiainen ja Atte Söderlund. Niko Monosella on aiempaa 
     527   ohjelmointikokemusta työelämästä ja omien ohjelmistoprojektien 
     528   kautta. Veli-Mikko Puupposella on myös ohjelmointikokemusta yliopiston 
     529   ohjelmointikurssien ja omien ohjelmistoprojektien kautta. Hänellä on 
     530   myös paljon tietämystä erilaisista tietojärjestelmistä, 
     531   mistä on hyötyä sovelluksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. 
     532   Ilkka Rautiaisella on ohjelmointitaitoja yliopiston ohjelmointikursseilta. 
     533   Atte Söderlundilla on aiempaa kokemusta mobiiliohjelmoinnista. 
     534 
     535   Tilaajan edustajina toimivat Tero Tuovinen ja Vesa Lappalainen 
     536   tietotekniikan laitokselta. Jukka-Pekka Santanen on projektin vastaava 
     537   ohjaaja. Teknisiä ohjaajia ovat Olli Kauppinen ja Jaakko Kosonen. 
     538   Kosonen toimii ensisijaisena ohjaajana tietojärjestelmän 
     539   toteutusratkaisuihin liittyvissä asioissa. Kauppisella on 
     540   tietämystä kohdealueesta ja älypuhelinsovellusten 
     541   kehittämiseen liittyvää aiempaa kokemusta. 
     542   Projektin sidosryhmiin kuuluu myös hätäkeskusten, pelastusalan ja 
     543   ensihoidon asiantuntijoita, joita ovat mm. Helena Jäntti Kuopion 
     544   yliopistollisesta sairaalasta. 
     545 
     546   Jyväskylän yliopiston ATK-lähituki vastaa ryhmän 
     547   käytössä olevista laitteista ja ohjelmistoista. Projektiin 
     548   kuuluvan viestintäkurssin kirjoitusviestinnän opettajana toimii Timo 
     549   Nurmi ja puheviestinnän opettajana Hanna Kivimäki. 
     550 
     551  4.2 Projektin tilat ja laitteet 
     552 
     553   Projektiryhmä sai käyttöönsä tietotekniikan laitokselta 
     554   Agorasta huoneen C223.2, jossa on asennettuina neljä Windows 8 
     555   -työasemaa. Projektiryhmällä on käytössä myös palvelin 
     556   ja Lappalaisen projektiryhmälle lainaama Windows Phone 8 -puhelin. 
     557 
     558   Sovellusprojektien avotilassa on ryhmän käytössä 
     559   monitoimitulostin. Ryhmän jäsenet pystyvät tulostamaan projektiin 
     560   liittyvät dokumentit ilman maksuja. Ryhmällä on mahdollisuus 
     561   varata käyttöönsä videoprojektori, kannettava PC ja 
     562   digitaalisanelin. Projektiryhmällä on käytettävissä 
     563   virkistystila, jossa on vedenkeitin ja kahvinkeitin. Tietotekniikan laitos 
     564   tarjoaa ryhmälle kahvit, teet ja mehut. 
     565 
     566   Projektilla on käytössään yhteinen verkkolevy ja WWW-sivusto 
     567   projektin tiedostojen säilytystä varten. Verkkolevy on hakemistossa 
     568   \\sovpa7.cc.jyu.fi\halyri ja sivusto osoitteessa 
     569   http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/halyri. 
     570 
     571   Projektin julkistetut dokumentit sijoitetaan trac-wikiin URL-osoitteeseen 
     572   https://trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/Halyri. 
     573 
     574   Trac on hyvin yksinkertainen WWW-pohjainen, alun perin 
     575   ohjelmistoprojektien tehtävien hallintaan tarkoitettu 
     576   järjestelmä. 
     577 
     578   Projektissa toteutettava lähdekoodi sijoitetaan git-pohjaiseen 
     579   YouSource-julkistusjärjestelmään osoitteeseen 
     580   https://yousource.it.jyu.fi/halyri/ 
     581 
     582   Projektilla on käytössä sähköpostilistat halyri@korppi.jyu.fi 
     583   ja 
     584   halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sähköpostilistojen arkistoista 
     585   https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri/ ja 
     586   https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/ 
     587    keskustelua voi lukea WWW-selaimella kirjautumalla 
     588   Korppi-opintotietojärjestelmään. 
     589 
     590  4.3 Dokumentointityökalut 
     591 
     592   Projektisuunnitelma ja projektiraportti laaditaan 
     593   LATEX-ladontaohjelmistolla. Microsoft Office -toimisto-ohjelmistolla 
     594   laaditaan palaverien esitysgrafiikat ja lisenssisitoumus. 
     595   Vaatimusmäärittelyn tekemisessä käytetään 
     596   freemind-ajatuskarttaohjelmaa. Palaverien pöytäkirjat laaditaan joko 
     597   Microsoft Word-ohjelmistolla tai LATEX-ladontaohjelmistolla. Projektin 
     598   aikataulu laaditaan GanttProject-ohjelmalla ja tehtävien työtunnit 
     599   Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Kaikki em. dokumentit pyritään 
     600   julkistamaan myös pdf-muodossa. Raakatekstimuodossa laaditaan muut 
     601   tekstidokumentit, kuten esityslistat. Luokkadokumentit generoidaan 
     602   lähdekoodista Doxygen-työkalulla. 
     603 
     604   Ajankäytön kirjaamiseen ja seurantaan ryhmällä on 
     605   käytössään Petri Heinosen sovellusprojekteille toteuttama 
     606   Excel-sovellus [1]. Lisäksi kyseisestä sovelluksesta laaditaan 
     607   tilakatsauksissa vaadittavat graafit. 
     608 
     609  4.4 Ohjelmointityökalut 
     610 
     611   Sovellukset toteutetaan Microsoftin Visual Studio 2013 -ohjelmalla ja 
     612   Windows Phone SDK-kehitystyökaluilla [4]. Projektiryhmä voi kuitenkin 
     613   toteuttaa osia sovelluksista eri tekniikoilla, jos se on tarpeellista. 
     614   Käytettyjä kirjastoja ovat SignalR sekä Microsoftin ASP.NET 
     615   Framework ja Entity Framework. Tietokantaohjelmisto on Microsoft SQL 
     616   Server, ja ohjelmointikielenä käytetään Microsoftin C#:a. 
     617 
     618  4.5 Luennot ja perehdytykset 
     619 
     620   Projektin rinnalla järjestetään kaksi oheiskurssia: 
     621   Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja sekä 
     622   Projektiviestintä IT-alalla. Oheiskurssien työtunnit kirjataan omalle 
     623   tehtäväkokonaisuudelle työajanseurantasovelluksessa. 
     624 
     625   Kurssiin Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja 
     626   sisältyvät seuraavat luennot: 
     627     * aloitusluento, 
     628     * vaatimusmäärittely, 
     629     * projektin johtaminen ja hallinta, 
     630     * käytettävyyspäivä, 
     631     * tekijänoikeus ja sopimukset sekä 
     632     * versiohallinta. 
     633 
     634   Kurssiin Projektiviestintä IT-alalla kuuluvat puhe- ja 
     635   kirjoitusviestinnän luentojen ja ryhmätöiden ohella projektissa 
     636   laadittujen dokumenttien kirjoitusasun ja rakenteen muokkauksen 
     637   työtunnit. Projektin aikana järjestettävät kaksi 
     638   väliesittelyä kuuluvat myös viestintäkurssiin. 
     639 
     640   Tarvittaessa sovellusprojektiin sisällytetään 
     641   perehdyttämistä projektiin liittyvistä työkaluista ja 
     642   tekniikoista sekä aihealueesta. 
     643 
    496644Luku 5 
    497645Projektin käytänteet 
    498646 
    499 Luvussa kuvataan projektissa noudatettavia käytänteitä. Nämä käytänteet edesauttavat projektin läpivientiä, asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tulosten toteuttamista. Käytänteiden tarkoitus on varmistaa, että projekti etenee aikataulussa, ja projektin aikana toteutetut tulokset ovat korkealaatuisia ja keskenään yhteneviä. 
    500 5.1 Tiedotus 
    501  
    502 Projektin tiedotuksesta projektiorganisaation sisällä vastaa ensisijaisesti projektipäällikkö. Ryhmän jäsenet kommunikoivat ensisijaisesti projektipäällikön kanssa, mutta voivat kuitenkin vastuualueillaan välittää oleelliset asiat eteenpäin koko projektiorganisaatiolle. Projektiorganisaatiolle tiedotetaan vähintään projektissa kohdatuista haasteista ja vaihtoehdoista sekä tehdyistä valinnoista, ratkaisuista ja päätöksistä. 
    503  
    504 Projektiorganisaation sisäinen sähköpostilista halyri@korppi.jyu.fi on tarkoitettu tilaajien edustajille ja ohjaajille suunnattuun tiedotukseen. Sähköpostilistalle kuuluvat kaikki projektiorganisaation jäsenet. Postilistalle lähetetyt viestit tallentuvat sähköpostiarkistoon, joka löytyy osoitteesta https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri. 
    505  
    506 Projektiryhmän jäsenten ja ohjaajien käytössä on myös sähköpostilista 
    507 halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sen sähköpostiarkisto sijaitsee osoitteessa 
    508 https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/. 
    509 Sähköpostilistalla käsitellään sellaisia asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä tilaajalle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi projektiryhmän sisäiset palaverit sekä erilaiset opetukseen ja koulutukseen liittyvät asiat. 
    510  
    511 Ryhmän sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin suullisesti, sillä ryhmän jäsenet työskentelevät samassa tilassa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Tarvittaessa tiedotus ja keskustelu voidaan ryhmän sisällä hoitaa sähköpostitse. 
    512  
    513 5.2 Palaverit 
    514  
    515 Projektiorganisaatio pyrkii pitämään yhteisen palaverin kerran kahdessa viikossa. Seuraavan palaverin ajankohta päätetään aina edellisessä palaverissa. 
    516  
    517 Palavereissa käsitellään edellisen palaverin jälkeen tapahtuneita projektin etenemiseen vaikuttaneita asioita sekä tulevia toimenpiteitä ja tarvittavia päätöksiä. Jokaisessa palaverissa käydään läpi edellisen palaverin pöytäkirjaan merkityt päätökset sekä osallistujille osoitetut toimenpiteet ja niiden tila. Palavereissa projektipäällikkö esittää tilakatsauksen, jossa esitetään projektiryhmän viikoittainen ajankäyttö eri tehtäväkonaisuuksittain. 
    518  
    519 Palavereissa käsitellään myös toteutettavan sovelluksen ominaisuuksia ja vaatimuksia, sekä niiden toteutusratkaisuja. Palavereissa käsiteltävät asiat pyritään käymään läpi niin perusteellisesti, että asiakkaan edustajat ja projektiryhmän jäsenet ymmärtävät asiat samalla tavalla, eikä väärinymmärryksiä pääse syntymään. Jos projektiryhmällä on esittää sovelluksesta konkreettisia käyttöliittymään liittyviä demoja tai prototyyppejä, ne esitellään palavereissa. Palavereissa sovitaan myös projektiin liittyvistä käytänteistä. 
    520  
    521 Ryhmän jäsenet toimivat vuorollaan palavereissa sihteerinä tai puheenjohtajana siten, että kyseiset tehtävät kiertävät ryhmän keskenään sopimassa järjestyksessä. Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja pitää huolen siitä, että palaveri etenee esityslistan osoittamalla tavalla. Sihteeri laatii palaverista pöytäkirjan, jonka hän toimittaa myöhemmin palaverin puheenjohtajalle tarkastettavaksi. Kun pöytäkirja on puheenjohtajan osalta hyväksytty, puheenjohtaja tai sihteeri toimittaa sen koko projektiorganisaatiolle. Tämän lisäksi jokaisen ryhmän jäsenen laatima ensimmäinen pöytäkirja toimitetaan myös vastaavan ohjaajan ja kirjoitusviestinnän opettajan esitarkastettavaksi. Pöytäkirja hyväksytetään seuraavassa palaverissa, ja siihen voidaan tällöin esittää muutoksia. 
    522  
    523 5.3 Tiedostojen nimeäminen 
    524  
    525 Lähdekooditiedostojen nimeämisessä käytetään C#-kielen yleisiä käytänteitä. Tiedostojen ja hakemistojen nimet kirjoitetaan englanniksi. Lisäksi tiedostonimet kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla ja välilyönnit korvataan alaviivoilla (_). Lähdekoodissa ja dokumentoinnissa käytettyjen tekstitiedostojen tallennusmerkistönä käytetään ensisijaisesti UTF-8-koodausta. 
    526  
    527 Dokumenttitiedostot nimetään projektin nimen ohella niiden sisältöä kuvaavilla nimillä. Julkistettaessa nimiin lisätään versionumero luvussa 5.6 esitettyjen käytänteiden mukaisesti. Esimerkiksi projektisuunnitelman pdf-tiedosto nimettäisiin 
    528 halyri_projektisuunitelma_[numero].[numero].[numero].pdf 
    529  
    530 5.4 Hakemistorakenne 
    531  
    532 Projektin tulokset tallennetaan CD-levylle ja projektin WWW-hakemistoon päähakemiston alle seuraavan hakemistorakenteen mukaisesti: 
    533      dokumentit   
    534           ajankaytto   
    535           esittelyt   
    536           itsearvioinnit   
    537           projektiraportti   
    538           projektisuunnitelma   
    539           sovellusraportti   
    540           vaatimusmaarittely   
    541           lisenssisitoumus   
    542      palaverit   
    543           esityslistat   
    544           materiaalit   
    545           poytakirjat   
    546           tilakatsaukset   
    547           katselmoinnit   
    548      testaus   
    549           testausraportit   
    550           testaussuunnitelmat   
    551      sahkopostiarkistot   
    552           halyri   
    553           halyri_opetus   
    554      software   
    555         class_documentation   
    556         installation_documents   
    557         installation_files   
    558         source_code 
    559  
    560 5.5 Lähdekoodi 
    561  
    562 Projektissa toteutettava lähdekoodi sijoitetaan YouSource-julkistusjärjestelmään. Sovelluksen lähdekoodi kirjoitetaan noudattaen yleisiä C# -koodin käytänteitä [5]. Lähdekoodin kommentoinnissa käytetään C#:n XML-tyylistä käytäntöä. Kommentoinnissa käytetään XML-tyyliä, jotta lähdekoodista voidaan generoida luokkadokumentaatio Doxygen-ohjelmalla. Lähdekoodissa käytetyt aliohjelmat, luokat ja muuttujat nimetään mahdollisimman kuvaavilla englanninkielisillä nimillä. Myös koko lähdekoodin kommentointi toteutetaan englanniksi. Usean sanan nimet kirjoitetaan CamelCasena ja lähdekoodiin sallitaan enintään 80 merkkiä riviä kohden. 
    563  
    564 Seuraavassa on esimerkki edellä esitettyjen käytänteiden mukaisesta C# -koodista. 
    565 /// The MIT License (MIT)   
    566 /// Copyright (C) 2014 Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen   
    567 ///   
    568 /// Permission is hereby granted, free of charge, to any person obtaining a copy   
    569 /// of this software and associated documentation files (the ~Software~), to   
    570 /// deal in the Software without restriction, including without limitation the   
    571 /// rights to use, copy, modify, merge, publish, distribute, sublicense,   
    572 /// and/or sell copies of the Software, and to permit persons to whom the   
    573 /// Software is furnished to do so, subject to the following conditions:   
    574 ///   
    575 /// The above copyright notice and this permission notice shall be included in   
    576 /// all copies or substantial portions of the Software.   
    577 ///   
    578 /// THE SOFTWARE IS PROVIDED ~AS IS~, WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EXPRESS OR   
    579 /// IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO THE WARRANTIES OF MERCHANTABILITY,   
    580 /// FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE AND NONINFRINGEMENT. IN NO EVENT SHALL THE   
    581 /// AUTHORS OR COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY CLAIM, DAMAGES OR OTHER   
    582 /// LIABILITY, WHETHER IN AN ACTION OF CONTRACT, TORT OR OTHERWISE, ARISING   
    583 /// FROM, OUT OF OR IN CONNECTION WITH THE SOFTWARE OR THE USE OR OTHER DEALINGS   
    584 /// IN THE SOFTWARE.   
    585   
    586 using System;   
    587 using HalyriServer.Model.Transfer;   
    588 using HalyriServer.Services.Exceptions;   
    589   
    590 namespace HalyriServer.Controllers   
    591  
    592     /// <author>Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen</author>   
    593     /// <summary>   
    594     /// The singleton class manages active emergency connections (Connection).   
    595     /// It contains a dictionary for active connections and their   
    596     /// identifying GUIDs. All emergency connection states and life cycle methods   
    597     /// are handled by the class. It functions as a broker  between the mobile   
    598     ///  emergency connection client and the call center client.   
    599     /// </summary>   
    600     public class ConnectionController   
    601     {   
    602         private static readonly Lazy<ConnectionController> instance =   
    603             new Lazy<ConnectionController>(() => new ConnectionController());   
    604         private DatabaseController databaseController;   
    605   
    606         /// <summary>   
    607         /// Returns the ConnectionController instance.   
    608         /// </summary>   
    609         public static ConnectionController Instance   
    610         {   
    611             get { return instance.Value; }   
    612         }   
    613   
    614         /// <summary>   
    615         /// The method generates a new GUID. It currently uses  Guid.NewGuid() of   
    616         /// .NET framework. No collision checking is performed. All-zero GUIDs are   
    617         /// not returned.   
    618         /// </summary>   
    619         /// <returns>A new GUID formatted as a string.</returns>   
    620         /// <example>   
    621         /// <pre name=~test~>   
    622         /// GetNewGuidStrig().length() > 0 === true;   
    623         /// GetNewGuidStrig().length() < 25 === true;   
    624         /// GetNewGuidStrig().length() == 25 === false;   
    625         /// </pre>   
    626         /// </example>   
    627         public string GetNewGuidStrig()   
    628         {   
    629             Guid guid;   
    630             do   
    631                 guid = Guid.NewGuid();   
    632             while (guid == Guid.Empty);   
    633             return guid.ToString();   
    634         }   
    635   
    636     }   
    637 } 
    638  
    639 5.6 Versiointi ja versiohallinta 
    640  
    641 Sovelluksen lähdekoodi sijoitetaan Git-pohjaiseen YouSource-julkistusjärjestelmään, josta se on myös tilaajan edustajien ja ohjaajien saatavilla. Kaikki sovellukseen ja projektiin liittyvä julkistettu dokumentaatio säilytetään trac-wikissä. 
    642  
    643 Dokumenttien versioissa tullaan käyttämään kolmiportaista versionumerointia. 
    644 Ryhmän sisäiset versiot aloitetaan versionumerosta 0.0.1, ja kunkin uuden version osalta kasvatetaan vähiten merkitsevää numeroa yhdellä. Tällöin toinen versio on versionumeroltaan 0.0.2. Projektiorganisaatiolle julkistettavien versioiden numerointi aloitetaan versionumerosta 0.1.0. Seuraavat versiot numeroidaan kasvattamalla toisen tason numeroa yhdellä. Ensimmäisen hyväksytyn version numero on 1.0.0, ja sitä seuraavissa hyväksytyissä versioissa kasvatetaan toisen tason numeroa yhdellä. 
    645  
    646 5.7 Testaus 
    647  
    648 Toteutetun sovelluksen toiminnan verifiointi tapahtuu yksikkö- ja järjestelmätestauksella. Yksikkötestaus toteutetaan testaamalla yksittäiset aliohjelmat ja metodit ComTestin C#-versiolla [3], mikäli se on mahdollista. Yksikkötestit laatii ja suorittaa aliohjelman tekijä. 
    649  
    650 Järjestelmätestaukseen osallistuvat kaikki projektiryhmän jäsenet.Testausdokumenttien vastuuhenkilö laatii järjestelmän testaussuunnitelmat vaatimusmäärittelyn pohjalta, ja suoritettavista testauskerroista laaditaan testausraportit. Testaussuunnitelma sisältää eri testauskerroilla suoritettavat testitapaukset. Testausraportissa kuvataan yksittäisellä testauskerralla suoritettujen testitapausten tulokset, virheet ja mahdolliset puutteet. 
    651  
    652 5.8 Tulosten katselmoinnit ja hyväksyminen 
    653  
    654 Ryhmän projektissa kirjoittama lähdekoodi tullaan katselmoimaan vähintään kaksi kertaa projektin aikana. Katselmointiin osallistuu teknisen ohjaajan lisäksi koko projektiryhmä, ja projektiryhmä kirjaa katselmoinnin havainnot muistioksi. Katselmoinnissa tekninen ohjaaja kommentoi lähdekoodia antaen vinkkejä ja parannusehdotuksia. Tekninen ohjaaja myös hyväksyy lähdekoodin joko viimeisessä katselmoinnissa tai sähköpostitse. 
    655  
    656 Projektin lopussa tulokset kokonaisuutena hyväksytetään projektin ohjaajilla ja tilaajan edustajilla. Yksittäisistä tuloksista tilaajan edustajan hyväksyntä tarvitaan vähintään toteutetuille sovelluksille, sovellusraportille ja vaatimusmäärittelylle. Tekninen ohjaaja hyväksyy lähdekoodin yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vastaava ohjaaja hyväksyy projektin keskeisimmät dokumentit, joita ovat projektisuunnitelma, projektiraportti, sovellusraportti ja vaatimusmäärittely. Projektisuunnitelma ja projektiraportti, sovellusraportti sekä vaatimusmäärittely hyväksytään projektipäällikön, tilaajan edustajan ja projektin vastaavan ohjaajan allekirjoituksilla. 
    657  
    658 5.9 Tulosten koostaminen ja toimittaminen 
    659  
    660 Projektiryhmä kokoaa projektin tulokset projektikansioon ja CD-levylle. Projektikansioon kerätään kaikki projektissa laaditut dokumentit ja lähdekoodi. Lisäksi sähköpostiarkistot, tiivistetty projektin kuvaus ja jäsenten itsearvioinnit liitetään projektikansioon ja CD-levylle. CD-levylle tallennetaan edellisten lisäksi myös kehitetty ajettava sovellus ml. asennuspaketti ja asennusohjeet. 
    661  
    662 CD-levy koostetaan vasta, kun kaikki projektin tulokset on hyväksytty. Tulokset toimitetaan tilaajalle CD-levyllä. Laitokselle toimitetaan projektikansio, joka sisältää projekti-CD:n. Kolmas CD-levy toimitetaan laitoksen arkistoon. Projektikansio sijoitetaan projektitilan kokoushuoneessa olevaan kirjahyllyyn. 
    663  
    664 Projektissa käytetty palvelin siirretään projektin päätyttyä tilaajan haltuun. Tietojärjestelmän viimeisimmät versiot ovat saatavilla YouSourcesta osoitteesta 
    665 https://yousource.it.jyu.fi/halyri/ 
     647   Luvussa kuvataan projektissa noudatettavia käytänteitä. 
     648   Nämä käytänteet edesauttavat projektin läpivientiä, 
     649   asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tulosten toteuttamista. 
     650   Käytänteiden tarkoitus on varmistaa, että projekti etenee 
     651   aikataulussa, ja projektin aikana toteutetut tulokset ovat korkealaatuisia 
     652   ja keskenään yhteneviä. 
     653 
     654  5.1 Tiedotus 
     655 
     656   Projektin tiedotuksesta projektiorganisaation sisällä vastaa 
     657   ensisijaisesti projektipäällikkö. Ryhmän jäsenet 
     658   kommunikoivat ensisijaisesti projektipäällikön kanssa, mutta 
     659   voivat kuitenkin vastuualueillaan välittää oleelliset asiat 
     660   eteenpäin koko projektiorganisaatiolle. Projektiorganisaatiolle 
     661   tiedotetaan vähintään projektissa kohdatuista haasteista ja 
     662   vaihtoehdoista sekä tehdyistä valinnoista, ratkaisuista ja 
     663   päätöksistä. 
     664 
     665   Projektiorganisaation sisäinen sähköpostilista 
     666   halyri@korppi.jyu.fi on tarkoitettu tilaajien edustajille ja ohjaajille 
     667   suunnattuun tiedotukseen. Sähköpostilistalle kuuluvat kaikki 
     668   projektiorganisaation jäsenet. Postilistalle lähetetyt viestit 
     669   tallentuvat sähköpostiarkistoon, joka löytyy osoitteesta 
     670   https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri. 
     671 
     672   Projektiryhmän jäsenten ja ohjaajien käytössä on myös 
     673   sähköpostilista 
     674   halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sen sähköpostiarkisto sijaitsee 
     675   osoitteessa 
     676   https://korppi.jyu.fi/kotka/servlet/list-_archive/halyri\_opetus/. 
     677   Sähköpostilistalla käsitellään sellaisia asioita, jotka 
     678   eivät ole merkityksellisiä tilaajalle. Tällaisia asioita ovat 
     679   esimerkiksi projektiryhmän sisäiset palaverit sekä erilaiset 
     680   opetukseen ja koulutukseen liittyvät asiat. 
     681 
     682   Ryhmän sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin suullisesti, 
     683   sillä ryhmän jäsenet työskentelevät samassa tilassa ja ovat 
     684   yhteydessä toisiinsa. Tarvittaessa tiedotus ja keskustelu voidaan 
     685   ryhmän sisällä hoitaa sähköpostitse. 
     686 
     687  5.2 Palaverit 
     688 
     689   Projektiorganisaatio pyrkii pitämään yhteisen palaverin kerran 
     690   kahdessa viikossa. Seuraavan palaverin ajankohta päätetään 
     691   aina edellisessä palaverissa. 
     692 
     693   Palavereissa käsitellään edellisen palaverin jälkeen 
     694   tapahtuneita projektin etenemiseen vaikuttaneita asioita sekä tulevia 
     695   toimenpiteitä ja tarvittavia päätöksiä. Jokaisessa 
     696   palaverissa käydään läpi edellisen palaverin pöytäkirjaan 
     697   merkityt päätökset sekä osallistujille osoitetut toimenpiteet 
     698   ja niiden tila. Palavereissa projektipäällikkö esittää 
     699   tilakatsauksen, jossa esitetään projektiryhmän viikoittainen 
     700   ajankäyttö eri tehtäväkonaisuuksittain. 
     701 
     702   Palavereissa käsitellään myös toteutettavan sovelluksen 
     703   ominaisuuksia ja vaatimuksia, sekä niiden toteutusratkaisuja. 
     704   Palavereissa käsiteltävät asiat pyritään käymään 
     705   läpi niin perusteellisesti, että asiakkaan edustajat ja 
     706   projektiryhmän jäsenet ymmärtävät asiat samalla tavalla, 
     707   eikä väärinymmärryksiä pääse syntymään. Jos 
     708   projektiryhmällä on esittää sovelluksesta konkreettisia 
     709   käyttöliittymään liittyviä demoja tai prototyyppejä, ne 
     710   esitellään palavereissa. Palavereissa sovitaan myös projektiin 
     711   liittyvistä käytänteistä. 
     712 
     713   Ryhmän jäsenet toimivat vuorollaan palavereissa sihteerinä tai 
     714   puheenjohtajana siten, että kyseiset tehtävät kiertävät 
     715   ryhmän keskenään sopimassa järjestyksessä. Puheenjohtaja 
     716   johtaa keskustelua ja pitää huolen siitä, että palaveri etenee 
     717   esityslistan osoittamalla tavalla. Sihteeri laatii palaverista 
     718   pöytäkirjan, jonka hän toimittaa myöhemmin palaverin 
     719   puheenjohtajalle tarkastettavaksi. Kun pöytäkirja on puheenjohtajan 
     720   osalta hyväksytty, puheenjohtaja tai sihteeri toimittaa sen koko 
     721   projektiorganisaatiolle. Tämän lisäksi jokaisen ryhmän 
     722   jäsenen laatima ensimmäinen pöytäkirja toimitetaan myös 
     723   vastaavan ohjaajan ja kirjoitusviestinnän opettajan 
     724   esitarkastettavaksi. Pöytäkirja hyväksytetään seuraavassa 
     725   palaverissa, ja siihen voidaan tällöin esittää muutoksia. 
     726 
     727  5.3 Tiedostojen nimeäminen 
     728 
     729   Lähdekooditiedostojen nimeämisessä käytetään C#-kielen 
     730   yleisiä käytänteitä. Tiedostojen ja hakemistojen nimet 
     731   kirjoitetaan englanniksi. Lisäksi tiedostonimet kirjoitetaan aina 
     732   pienillä kirjaimilla ja välilyönnit korvataan alaviivoilla (_). 
     733   Lähdekoodissa ja dokumentoinnissa käytettyjen tekstitiedostojen 
     734   tallennusmerkistönä käytetään ensisijaisesti 
     735   UTF-8-koodausta. 
     736 
     737   Dokumenttitiedostot nimetään projektin nimen ohella niiden 
     738   sisältöä kuvaavilla nimillä. Julkistettaessa nimiin 
     739   lisätään versionumero luvussa 5.6 esitettyjen käytänteiden 
     740   mukaisesti. Esimerkiksi projektisuunnitelman pdf-tiedosto nimettäisiin 
     741   halyri_projektisuunitelma_[numero].[numero].[numero].pdf 
     742 
     743  5.4 Hakemistorakenne 
     744 
     745   Projektin tulokset tallennetaan CD-levylle ja projektin WWW-hakemistoon 
     746   päähakemiston alle seuraavan hakemistorakenteen mukaisesti: 
     747        dokumentit   
     748             ajankaytto   
     749             esittelyt   
     750             itsearvioinnit   
     751             projektiraportti   
     752             projektisuunnitelma   
     753             sovellusraportti   
     754             vaatimusmaarittely   
     755             lisenssisitoumus   
     756        palaverit   
     757             esityslistat   
     758             materiaalit   
     759             poytakirjat   
     760             tilakatsaukset   
     761             katselmoinnit   
     762        testaus   
     763             testausraportit   
     764             testaussuunnitelmat   
     765        sahkopostiarkistot   
     766             halyri   
     767             halyri_opetus   
     768        software   
     769           class_documentation   
     770           installation_documents   
     771           installation_files   
     772           source_code 
     773 
     774  5.5 Lähdekoodi 
     775 
     776   Projektissa toteutettava lähdekoodi sijoitetaan 
     777   YouSource-julkistusjärjestelmään. Sovelluksen lähdekoodi 
     778   kirjoitetaan noudattaen yleisiä C# -koodin käytänteitä [5]. 
     779   Lähdekoodin kommentoinnissa käytetään C#:n XML-tyylistä 
     780   käytäntöä. Kommentoinnissa käytetään XML-tyyliä, 
     781   jotta lähdekoodista voidaan generoida luokkadokumentaatio 
     782   Doxygen-ohjelmalla. Lähdekoodissa käytetyt aliohjelmat, luokat ja 
     783   muuttujat nimetään mahdollisimman kuvaavilla englanninkielisillä 
     784   nimillä. Myös koko lähdekoodin kommentointi toteutetaan 
     785   englanniksi. Usean sanan nimet kirjoitetaan CamelCasena ja lähdekoodiin 
     786   sallitaan enintään 80 merkkiä riviä kohden. 
     787 
     788   Seuraavassa on esimerkki edellä esitettyjen käytänteiden 
     789   mukaisesta C# -koodista. 
     790   /// The MIT License (MIT)   
     791   /// Copyright (C) 2014 Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen   
     792   ///   
     793   /// Permission is hereby granted, free of charge, to any person obtaining a copy 
     794     
     795   /// of this software and associated documentation files (the ~Software~), to 
     796     
     797   /// deal in the Software without restriction, including without limitation the 
     798     
     799   /// rights to use, copy, modify, merge, publish, distribute, sublicense,   
     800   /// and/or sell copies of the Software, and to permit persons to whom the 
     801     
     802   /// Software is furnished to do so, subject to the following conditions:   
     803   ///   
     804   /// The above copyright notice and this permission notice shall be included in 
     805     
     806   /// all copies or substantial portions of the Software.   
     807   ///   
     808   /// THE SOFTWARE IS PROVIDED ~AS IS~, WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EXPRESS OR 
     809     
     810   /// IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO THE WARRANTIES OF MERCHANTABILITY, 
     811     
     812   /// FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE AND NONINFRINGEMENT. IN NO EVENT SHALL THE 
     813     
     814   /// AUTHORS OR COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY CLAIM, DAMAGES OR OTHER 
     815     
     816   /// LIABILITY, WHETHER IN AN ACTION OF CONTRACT, TORT OR OTHERWISE, ARISING 
     817     
     818   /// FROM, OUT OF OR IN CONNECTION WITH THE SOFTWARE OR THE USE OR OTHER DEALINGS 
     819     
     820   /// IN THE SOFTWARE.   
     821     
     822   using System;   
     823   using HalyriServer.Model.Transfer;   
     824   using HalyriServer.Services.Exceptions;   
     825     
     826   namespace HalyriServer.Controllers   
     827   {   
     828       /// <author>Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen</author>   
     829       /// <summary>   
     830       /// The singleton class manages active emergency connections (Connection). 
     831     
     832       /// It contains a dictionary for active connections and their   
     833       /// identifying GUIDs. All emergency connection states and life cycle methods 
     834     
     835       /// are handled by the class. It functions as a broker  between the mobile 
     836     
     837       ///  emergency connection client and the call center client.   
     838       /// </summary>   
     839       public class ConnectionController   
     840       {   
     841           private static readonly Lazy<ConnectionController> instance =   
     842               new Lazy<ConnectionController>(() => new ConnectionController()); 
     843     
     844           private DatabaseController databaseController;   
     845     
     846           /// <summary>   
     847           /// Returns the ConnectionController instance.   
     848           /// </summary>   
     849           public static ConnectionController Instance   
     850           {   
     851               get { return instance.Value; }   
     852           }   
     853     
     854           /// <summary>   
     855           /// The method generates a new GUID. It currently uses  Guid.NewGuid() of 
     856     
     857           /// .NET framework. No collision checking is performed. All-zero GUIDs are 
     858     
     859           /// not returned.   
     860           /// </summary>   
     861           /// <returns>A new GUID formatted as a string.</returns>   
     862           /// <example>   
     863           /// <pre name=~test~>   
     864           /// GetNewGuidStrig().length() > 0 === true;   
     865           /// GetNewGuidStrig().length() < 25 === true;   
     866           /// GetNewGuidStrig().length() == 25 === false;   
     867           /// </pre>   
     868           /// </example>   
     869           public string GetNewGuidStrig()   
     870           {   
     871               Guid guid;   
     872               do   
     873                   guid = Guid.NewGuid();   
     874               while (guid == Guid.Empty);   
     875               return guid.ToString();   
     876           }   
     877     
     878       }   
     879   } 
     880 
     881  5.6 Versiointi ja versiohallinta 
     882 
     883   Sovelluksen lähdekoodi sijoitetaan Git-pohjaiseen 
     884   YouSource-julkistusjärjestelmään, josta se on myös tilaajan 
     885   edustajien ja ohjaajien saatavilla. Kaikki sovellukseen ja projektiin 
     886   liittyvä julkistettu dokumentaatio säilytetään 
     887   trac-wikissä. 
     888 
     889   Dokumenttien versioissa tullaan käyttämään kolmiportaista 
     890   versionumerointia. 
     891   Ryhmän sisäiset versiot aloitetaan versionumerosta 0.0.1, ja kunkin 
     892   uuden version osalta kasvatetaan vähiten merkitsevää numeroa 
     893   yhdellä. Tällöin toinen versio on versionumeroltaan 0.0.2. 
     894   Projektiorganisaatiolle julkistettavien versioiden numerointi aloitetaan 
     895   versionumerosta 0.1.0. Seuraavat versiot numeroidaan kasvattamalla toisen 
     896   tason numeroa yhdellä. Ensimmäisen hyväksytyn version numero on 
     897   1.0.0, ja sitä seuraavissa hyväksytyissä versioissa kasvatetaan 
     898   toisen tason numeroa yhdellä. 
     899 
     900  5.7 Testaus 
     901 
     902   Toteutetun sovelluksen toiminnan verifiointi tapahtuu yksikkö- ja 
     903   järjestelmätestauksella. Yksikkötestaus toteutetaan testaamalla 
     904   yksittäiset aliohjelmat ja metodit ComTestin C#-versiolla [3], 
     905   mikäli se on mahdollista. Yksikkötestit laatii ja suorittaa 
     906   aliohjelman tekijä. 
     907 
     908   Järjestelmätestaukseen osallistuvat kaikki projektiryhmän 
     909   jäsenet.Testausdokumenttien vastuuhenkilö laatii järjestelmän 
     910   testaussuunnitelmat vaatimusmäärittelyn pohjalta, ja suoritettavista 
     911   testauskerroista laaditaan testausraportit. Testaussuunnitelma 
     912   sisältää eri testauskerroilla suoritettavat testitapaukset. 
     913   Testausraportissa kuvataan yksittäisellä testauskerralla 
     914   suoritettujen testitapausten tulokset, virheet ja mahdolliset puutteet. 
     915 
     916  5.8 Tulosten katselmoinnit ja hyväksyminen 
     917 
     918   Ryhmän projektissa kirjoittama lähdekoodi tullaan katselmoimaan 
     919   vähintään kaksi kertaa projektin aikana. Katselmointiin 
     920   osallistuu teknisen ohjaajan lisäksi koko projektiryhmä, ja 
     921   projektiryhmä kirjaa katselmoinnin havainnot muistioksi. 
     922   Katselmoinnissa tekninen ohjaaja kommentoi lähdekoodia antaen 
     923   vinkkejä ja parannusehdotuksia. Tekninen ohjaaja myös hyväksyy 
     924   lähdekoodin joko viimeisessä katselmoinnissa tai sähköpostitse. 
     925 
     926   Projektin lopussa tulokset kokonaisuutena hyväksytetään projektin 
     927   ohjaajilla ja tilaajan edustajilla. Yksittäisistä tuloksista 
     928   tilaajan edustajan hyväksyntä tarvitaan vähintään 
     929   toteutetuille sovelluksille, sovellusraportille ja 
     930   vaatimusmäärittelylle. Tekninen ohjaaja hyväksyy lähdekoodin 
     931   yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vastaava ohjaaja hyväksyy 
     932   projektin keskeisimmät dokumentit, joita ovat projektisuunnitelma, 
     933   projektiraportti, sovellusraportti ja vaatimusmäärittely. 
     934   Projektisuunnitelma ja projektiraportti, sovellusraportti sekä 
     935   vaatimusmäärittely hyväksytään projektipäällikön, 
     936   tilaajan edustajan ja projektin vastaavan ohjaajan allekirjoituksilla. 
     937 
     938  5.9 Tulosten koostaminen ja toimittaminen 
     939 
     940   Projektiryhmä kokoaa projektin tulokset projektikansioon ja CD-levylle. 
     941   Projektikansioon kerätään kaikki projektissa laaditut dokumentit 
     942   ja lähdekoodi. Lisäksi sähköpostiarkistot, tiivistetty 
     943   projektin kuvaus ja jäsenten itsearvioinnit liitetään 
     944   projektikansioon ja CD-levylle. CD-levylle tallennetaan edellisten 
     945   lisäksi myös kehitetty ajettava sovellus ml. asennuspaketti ja 
     946   asennusohjeet. 
     947 
     948   CD-levy koostetaan vasta, kun kaikki projektin tulokset on hyväksytty. 
     949   Tulokset toimitetaan tilaajalle CD-levyllä. Laitokselle toimitetaan 
     950   projektikansio, joka sisältää projekti-CD:n. Kolmas CD-levy 
     951   toimitetaan laitoksen arkistoon. Projektikansio sijoitetaan projektitilan 
     952   kokoushuoneessa olevaan kirjahyllyyn. 
     953 
     954   Projektissa käytetty palvelin siirretään projektin 
     955   päätyttyä tilaajan haltuun. Tietojärjestelmän 
     956   viimeisimmät versiot ovat saatavilla YouSourcesta osoitteesta 
     957   https://yousource.it.jyu.fi/halyri/ 
     958 
    666959Luku 6 
    667960Tehtävät, työmäärät ja työnjako 
    668961 
    669 Luvussa määritellään projektiryhmän jäsenten vastuualueet sekä eri tehtävien työmäärät ja työnjako. 
    670 6.1 Vastuualueet 
    671  
    672 Projektipäällikkönä toimii Niko Mononen ja varapäällikkönä Atte Söderlund. Projektipäällikön vastuulle kuuluvat projektin suunnittelu ja hallinta sekä ajankäytön seuranta. Projektipäällikkö vastaa myös projektisuunnitelman ja projektiraportin laatimisesta. Projektipäällikön tehtäviin kuuluu lisäksi projektin tilan seuranta ja poikkeamiin reagoiminen. Jos projektipäällikkö ei jostain syystä pysty hoitamaan jotain edellä mainituista tehtävistä, vastuu siirtyy varapäällikölle. 
    673  
    674 Ryhmä jakaa tehtäviä monipuolisesti siten, että kaikki tekevät ainakin jossain vaiheessa projektia suunnittelua, toteutusta ja testausta. Tällöin kukin projektiryhmän jäsen saa kokemusta em. kehitysprosessin tehtäväkokonaisuuksista. Tuloksille on alustavasti nimetty vastuuhenkilöt taulukossa 6.1. 
    675  
    676          
    677  
    678 Tulos 
    679          
    680  
    681 Vastuuhenkilö 
    682          
    683  
    684 Hätäkeskussovellus 
    685          
    686  
    687 Ilkka Rautiainen 
    688          
    689  
    690 Käyttöliittymät 
    691          
    692  
    693 Atte Söderlund 
    694          
    695  
    696 Mobiilisovellus 
    697          
    698  
    699 Atte Söderlund 
    700          
    701  
    702 Palvelinsovellus 
    703          
    704  
    705 Veli-Mikko Puupponen 
    706          
    707  
    708 Projektisuunnitelma 
    709          
    710  
    711 Niko Mononen 
    712          
    713  
    714 Projektiraportti 
    715          
    716  
    717 Niko Mononen 
    718          
    719  
    720 Sovellusraportti 
    721          
    722  
    723 Atte Söderlund 
    724          
    725  
    726 Testausdokumentit 
    727          
    728  
    729 Ilkka Rautiainen 
    730          
    731  
    732 Tietokanta 
    733          
    734  
    735 Veli-Mikko Puupponen 
    736          
    737  
    738 Vaatimusmäärittely 
    739          
    740  
    741 Veli-Mikko Puupponen 
    742          
    743  
    744 Taulukko 6.1: Olennaisten tulosten vastuuhenkilöt 
    745  
    746 Vastuuhenkilö vastaa kyseisen tuloksen etenemisestä ja laadusta. Dokumentointia toteutetaan koko projektin ajan tasaisesti, jotta kaikki oleellinen saadaan kirjattua. Dokumentit laaditaan koko projektiryhmän voimin siten, että kukin laatii vähintään yhtä dokumenttia. 
    747  
    748 6.2 Työnositus ja työmäärä 
    749  
    750 Projektiryhmä käyttää projektiin 250 tuntia kutakin jäsentä kohden, joten koko ryhmän työtunnit ovat yhteensä 1000 tuntia. Työmäärä vastaa kymmentä opintopistetta ja noin 14 tuntia viikossa jäsentä kohden. Lisäksi kukin projektiryhmän jäsen käyttää yhteensä 70 tuntia oheiskursseihin. Projektin työmäärä jakautuu tehtävittäin ja jäsenten kesken kuvien 6.1 ja 6.2 mukaisesti. Suunnittelun ja toteutuksen työnositus perustuu kehitettävän tietojärjestelmän kokonaisrakenteeseen. Tehtävien jaossa on otettu huomioon jokaisen projektin jäsenen vastuualue. 
    751  
    752 Työmäärien suunittelussa on huomioitu kehitettävän tietojärjestelmän rakenne, projektin jäsenten taidot ja aikataulut sekä projektin aikataulu. Työmäärien järkevyyttä on pohdittu vertailemalla Paatti-projektin [2] suuniteltuja- ja toteutuneita työmääriä. 
    753  
    754 PIC 
    755 Kuva 6.1: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 1/2. 
    756  
    757 PICPICPIC 
    758 Kuva 6.2: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 2/2. 
     962   Luvussa määritellään projektiryhmän jäsenten 
     963   vastuualueet sekä eri tehtävien työmäärät ja työnjako. 
     964 
     965  6.1 Vastuualueet 
     966 
     967   Projektipäällikkönä toimii Niko Mononen ja 
     968   varapäällikkönä Atte Söderlund. Projektipäällikön 
     969   vastuulle kuuluvat projektin suunnittelu ja hallinta sekä 
     970   ajankäytön seuranta. Projektipäällikkö vastaa myös 
     971   projektisuunnitelman ja projektiraportin laatimisesta. 
     972   Projektipäällikön tehtäviin kuuluu lisäksi projektin tilan 
     973   seuranta ja poikkeamiin reagoiminen. Jos projektipäällikkö ei 
     974   jostain syystä pysty hoitamaan jotain edellä mainituista 
     975   tehtävistä, vastuu siirtyy varapäällikölle. 
     976 
     977   Ryhmä jakaa tehtäviä monipuolisesti siten, että kaikki 
     978   tekevät ainakin jossain vaiheessa projektia suunnittelua, toteutusta ja 
     979   testausta. Tällöin kukin projektiryhmän jäsen saa kokemusta em. 
     980   kehitysprosessin tehtäväkokonaisuuksista. Tuloksille on alustavasti 
     981   nimetty vastuuhenkilöt taulukossa 6.1. 
     982 
     983     ---------------------------------------------------------------------- 
     984 
     985   +------------------------------------------------------------------------+ 
     986   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     987   |Tulos                                         |Vastuuhenkilö          | 
     988   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     989   |Hätäkeskussovellus                      |Ilkka Rautiainen         | 
     990   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     991   |Käyttöliittymät                       |Atte Söderlund         | 
     992   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     993   |Mobiilisovellus                               |Atte Söderlund         | 
     994   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     995   |Palvelinsovellus                              |Veli-Mikko Puupponen     | 
     996   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     997   |Projektisuunnitelma                           |Niko Mononen             | 
     998   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     999   |Projektiraportti                              |Niko Mononen             | 
     1000   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     1001   |Sovellusraportti                              |Atte Söderlund         | 
     1002   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     1003   |Testausdokumentit                             |Ilkka Rautiainen         | 
     1004   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     1005   |Tietokanta                                    |Veli-Mikko Puupponen     | 
     1006   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     1007   |Vaatimusmäärittely                      |Veli-Mikko Puupponen     | 
     1008   |  ------------------------------------------  |  ---------------------  | 
     1009   +------------------------------------------------------------------------+ 
     1010 
     1011   Taulukko 6.1: Olennaisten tulosten vastuuhenkilöt 
     1012 
     1013     ---------------------------------------------------------------------- 
     1014 
     1015   Vastuuhenkilö vastaa kyseisen tuloksen etenemisestä ja laadusta. 
     1016   Dokumentointia toteutetaan koko projektin ajan tasaisesti, jotta kaikki 
     1017   oleellinen saadaan kirjattua. Dokumentit laaditaan koko projektiryhmän 
     1018   voimin siten, että kukin laatii vähintään yhtä dokumenttia. 
     1019 
     1020  6.2 Työnositus ja työmäärä 
     1021 
     1022   Projektiryhmä käyttää projektiin 250 tuntia kutakin 
     1023   jäsentä kohden, joten koko ryhmän työtunnit ovat yhteensä 
     1024   1000 tuntia. Työmäärä vastaa kymmentä opintopistetta ja noin 
     1025   14 tuntia viikossa jäsentä kohden. Lisäksi kukin 
     1026   projektiryhmän jäsen käyttää yhteensä 70 tuntia 
     1027   oheiskursseihin. Projektin työmäärä jakautuu tehtävittäin 
     1028   ja jäsenten kesken kuvien 6.1 ja 6.2 mukaisesti. Suunnittelun ja 
     1029   toteutuksen työnositus perustuu kehitettävän 
     1030   tietojärjestelmän kokonaisrakenteeseen. Tehtävien jaossa on 
     1031   otettu huomioon jokaisen projektin jäsenen vastuualue. 
     1032 
     1033   Työmäärien suunittelussa on huomioitu kehitettävän 
     1034   tietojärjestelmän rakenne, projektin jäsenten taidot ja 
     1035   aikataulut sekä projektin aikataulu. Työmäärien 
     1036   järkevyyttä on pohdittu vertailemalla Paatti-projektin [2] 
     1037   suuniteltuja- ja toteutuneita työmääriä. 
     1038 
     1039     ---------------------------------------------------------------------- 
     1040 
     1041   PIC 
     1042   Kuva 6.1: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 
     1043   1/2. 
     1044 
     1045     ---------------------------------------------------------------------- 
     1046 
     1047     ---------------------------------------------------------------------- 
     1048 
     1049   PICPICPIC 
     1050   Kuva 6.2: Työajankäyttösuunnitelma tehtäväkokonaisuuksittain 
     1051   2/2. 
     1052 
     1053     ---------------------------------------------------------------------- 
    7591054 
    7601055Luku 7 
    7611056Prosessi ja aikataulu 
    7621057 
    763 Luvussa kuvataan projektissa noudatettavaa prosessia ja suunniteltua aikataulua. 
    764 7.1 Prosessi 
    765  
    766 Projektin alussa on määrittelyn ja suunnittelun vaihe. Siinä suunnitellaan projektin läpivienti, kartoitetaan järjestelmän vaatimukset ja laaditaan vaatimusmäärittely sekä hahmotellaan sovelluksen käyttöliittymää, rakennetta ja arkkitehtuuria. 
    767  
    768 Ensimmäisessä kehitysvaiheessa toteutetaan mobiilisovelluksen, palvelimen ja hätäkeskuksen käyttöliittymän runko hyvin pienellä määrällä toivotuista toiminnoista. Kun runko on kasassa ja todettu toimivaksi, aletaan siihen toteuttamaan lisää ominaisuuksia vaatimusmäärittelyn pohjalta kahden viikon vaiheissa. Ohjelmistokehitysvaiheita on yhteensä viisi. Vaiheen aloittavassa palaverissa esitellään tämän hetkistä sovellusta ja päätetään tilaajan kanssa, mitä uusia ominaisuuksia kehitetään seuraavaksi. Jokaiseen vaiheeseen sisältyy ohjelmiston suunnittelua, toteutusta ja testausta. Projektin lopuksi on tulosten viimeistelyn ja raportoinnin vaihe. 
    769  
    770 7.2 Aikataulu 
    771  
    772 PIC 
    773 Kuva 7.1: Projektin Gantt-kaavio. 
    774  
    775 Kuvassa 7.1 on esitelty projektin suunniteltu aikataulu. Projekti alkoi 21.1.2014, ja se päättyy viimeistään toukokuun puolessa välissä. Ensimmäinen yksinkertainen prototyyppi on valmis 10.4. järjestettävään palaveriin mennessä, jonka jälkeen kahden viikon vaiheissa toteutetaan lisää ominaisuuksia palavereissa sovitun mukaisesti. Toukokuussa ei toteuteta uusia ominaisuuksia, vaan keskitytään ohjelmiston, lähdekoodin ja dokumentaation viimeistelyyn. 
     1058   Luvussa kuvataan projektissa noudatettavaa prosessia ja suunniteltua 
     1059   aikataulua. 
     1060 
     1061  7.1 Prosessi 
     1062 
     1063   Projektin alussa on määrittelyn ja suunnittelun vaihe. Siinä 
     1064   suunnitellaan projektin läpivienti, kartoitetaan järjestelmän 
     1065   vaatimukset ja laaditaan vaatimusmäärittely sekä hahmotellaan 
     1066   sovelluksen käyttöliittymää, rakennetta ja arkkitehtuuria. 
     1067 
     1068   Ensimmäisessä kehitysvaiheessa toteutetaan mobiilisovelluksen, 
     1069   palvelimen ja hätäkeskuksen käyttöliittymän runko hyvin 
     1070   pienellä määrällä toivotuista toiminnoista. Kun runko on 
     1071   kasassa ja todettu toimivaksi, aletaan siihen toteuttamaan lisää 
     1072   ominaisuuksia vaatimusmäärittelyn pohjalta kahden viikon vaiheissa. 
     1073   Ohjelmistokehitysvaiheita on yhteensä viisi. Vaiheen aloittavassa 
     1074   palaverissa esitellään tämän hetkistä sovellusta ja 
     1075   päätetään tilaajan kanssa, mitä uusia ominaisuuksia 
     1076   kehitetään seuraavaksi. Jokaiseen vaiheeseen sisältyy ohjelmiston 
     1077   suunnittelua, toteutusta ja testausta. Projektin lopuksi on tulosten 
     1078   viimeistelyn ja raportoinnin vaihe. 
     1079 
     1080  7.2 Aikataulu 
     1081 
     1082     ---------------------------------------------------------------------- 
     1083 
     1084   PIC 
     1085   Kuva 7.1: Projektin Gantt-kaavio. 
     1086 
     1087     ---------------------------------------------------------------------- 
     1088 
     1089   Kuvassa 7.1 on esitelty projektin suunniteltu aikataulu. Projekti alkoi 
     1090   21.1.2014, ja se päättyy viimeistään toukokuun puolessa 
     1091   välissä. Ensimmäinen yksinkertainen prototyyppi on valmis 10.4. 
     1092   järjestettävään palaveriin mennessä, jonka jälkeen 
     1093   kahden viikon vaiheissa toteutetaan lisää ominaisuuksia palavereissa 
     1094   sovitun mukaisesti. Toukokuussa ei toteuteta uusia ominaisuuksia, vaan 
     1095   keskitytään ohjelmiston, lähdekoodin ja dokumentaation 
     1096   viimeistelyyn. 
     1097 
    7761098Luku 8 
    7771099Riskit ja riskien hallinta 
    7781100 
    779 Luvussa kuvataan projektissa tiedostetut riskit ja niiden vaikutukset projektin tuloksiin tai läpivientiin. Lisäksi kuvataan toimia niiden ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niistä toipumiseen. 
    780 8.1 Riskien todennäköisyydet ja haitat 
    781  
    782 Riskien todennäköisyydet ja niistä seuraavat haittavaikutukset on arvioitu taulukossa 8.1. Todennäköisyyttä ja haittavaikutusta arvioidaan asteikolla pieni, keskinkertainen ja suuri. 
    783  
    784                  
    785  
    786 Riski 
    787         Todennäköisyys  Haittavaikutus 
    788                  
    789                  
    790  
    791 Alustan rajoitukset 
    792         keskinkertainen         suuri 
    793                  
    794  
    795 Kehittäjien tietotaidon puutteet 
    796         keskinkertainen         keskinkertainen 
    797                  
    798  
    799 Tavoitteiden rajaaminen 
    800         keskinkertainen         keskinkertainen 
    801                  
    802  
    803 Tiedotuksen puutteet 
    804         pieni   keskinkertainen 
    805                  
    806  
    807 Jäsenten poissaolot 
    808         keskinkertainen         pieni 
    809                  
    810  
    811 Kokemattomuus projektihallinnassa 
    812         keskinkertainen         pieni 
    813                  
    814  
    815 Taulukko 8.1: Arvioitujen riskien todennäköisyys ja haittavaikutus. 
    816  
    817 8.2 Alustan rajoitukset 
    818  
    819 Projektiryhmä joutuu päättämään yhdessä tilaajan edustajien kanssa, mille alustoille tietojärjestelmään kuuluvat sovellukset toteutetaan projektin aikana. Koska alustat ovat hyvin erilaisia, voi jonkin ominaisuuden toteuttaminen vaatia huomattavasti enemmän resursseja kuin jollakin toisella alustalla. Alustan valinnasta riippuen joitakin tietojärjestelmältä vaadittuja ominaisuuksia saatetaan joutua rajaamaan projektin ulkopuolelle. 
    820  
    821 Riskiä ehkäistään tutustumalla etukäteen eri alustoihin mahdollisimman hyvin. Riskin toteutuessa on mahdollista vaihtaa käytettävää alustaa tai rajata joitakin toteutettavia ominaisuuksia projektin ulkopuolelle. 
    822  
    823 8.3 Kehittäjien tietotaidon puutteet 
    824  
    825 Ohjelmiston toteutuksessa käytetään monia eri työkaluja ja tekniikoita, joista projektiryhmän jäsenillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Näin ollen ryhmä ei aina osaa ennakoida mahdollisia ongelmakohtia. Tietotaidon puute voi vaikeuttaa tavoitteiden toteuttamista ja viivästyttää projektin aikataulua. 
    826  
    827 Riskin ehkäisemiseksi ryhmän jäsenet tutustuvat käytettäviin työkaluihin ja tekniikoihin. Ongelmia kohdatessa ryhmän jäsenten tietoa pyritään hyödyntämään keskustelemalla ongelmasta. Ongelmatilanteissa projektiryhmällä on myös käytettävissään kaksi teknistä ohjaajaa ja asiantuntijoita. 
    828  
    829 8.4 Tavoitteiden rajaaminen 
    830  
    831 Tilaajan edustajien tavoitteet poikkeavat toisistaan, ja niissä painotetaan eri asioita, joten vaatimusmäärittelyn laatimiseen on kiinnitettävä paljon huomiota. Ryhmän muodostama kuva ohjelmiston tavoitteista voi erota tilaajan toiveista ja tarpeista. Tällöin tietojärjestelmä ei tule projektin päättyessä sisältämään kaikkia vaatimusmäärittelyssä kuvattuja ominaisuuksia. 
    832  
    833 Riskin ehkäisemiseksi projektiryhmä joutuu projektin alussa käyttämään paljon aikaa sovittaakseen tilaajan näkemykset yhtenäiseksi vaatimusmäärittelyksi [6]. Ennen kuin ohjelmiston toteutus aloitetaan, pitää projektiryhmällä ja tilaajalla olla selkeä kuva siitä, mitä ohjelmiston osia ja toimintoja on mahdollista saada projektin aikana valmiiksi. Vaatimusmäärittelyyn tulee kirjata vähintään projektissa toteutettavat vaatimukset ja priorisoida ne. 
    834  
    835 Sovittujen tavoitteiden muuttuessa täytyy ryhmän ja tilaajan yhdessä päättää, mitä vaatimusmäärittelyn vaatimuksia voidaan siirtää jatkokehitykseen, jotta uudet tavoitteet voidaan toteuttaa pysyen aikataulussa. Jos projektin kuluessa huomataan, että vaatimusmäärittelyn priorisointi on liian optimistinen ja kaikkia luvattuja vaatimuksia ei ehditä toteuttaa, täytyy ryhmän ja tilaajan yhdessä päättää, mitä vaatimusmäärittelyn vaatimuksia voidaan siirtää pienemmälle prioriteetille. 
    836  
    837 8.5 Tiedotuksen puutteet 
    838  
    839 Projektiorganisaatiossa tiedonkulku on tärkeää. Tiedotuksen puutteet voivat vaarantaa koko projektin aikataulussa pysymisen tai tulokset eivät vastaa tilaajan kokonaistavoitteita. 
    840  
    841 Riskin ehkäisemiseksi ryhmän jäsenten tiedotuksen täytyy olla riittävää, jotta jokainen projektiorganisaation jäsen pysyy ajantasalla projektin kulusta ja omista tehtävistään projektin eteenpäin viemiseksi. Ehkäisykeinoja muodostuville ongelmille on kuvattu luvuissa 5.1 ja 5.2. Jos projektin tiedotuksessa havaitaan puutteita, projektipäällikön täytyy pystyä havaitsemaan ongelmat ja pyytää asianomaisia parantamaan tiedottamistaan. Jokaisen projektiorganisaation jäsenen täytyy tiedottaa havaituista ongelmista ja valmistuneista tehtävistä asiaankuuluville henkilöille. 
    842  
    843 8.6 Jäsenten poissaolot 
    844  
    845 Ryhmän yhdellä tai useammalla jäsenellä voi olla suunniteltuja (kuten esimerkiksi matka) tai ennakoimattomia (kuten sairastuminen) poissaoloja. Ryhmän jäsenten poissaolot saattavat hidastaa ohjelmiston kehitystä. 
    846  
    847 Riskin ehkäisemiseksi suunnitellut poissaolot huomioidaan tehtävien jaossa etukäteen. Lyhyet poissaolot voidaan ratkaista työtuntien tasaamisella poissaolon jälkeen, ja pidemmän poissaolon tapauksessa asiasta keskustellaan projektin ohjaajan kanssa. Jos poissaolo vaikuttaa projektin aikatauluun tai tuloksiin, täytyy asiasta keskustella tilaajan kanssa ja neuvotella muutoksista toteutettaviin vaatimuksiin. 
    848  
    849 8.7 Kokemattomuus projektihallinnassa 
    850  
    851 Projektipäälliköllä ei ole aiempaa kokemusta projektin läpiviemisestä päällikkönä, joten työmäärien ja aikataulun arvioiminen on vaikeaa. Kokemattomuudesta johtuen työtehtävien tasainen jakaminen ryhmän jäsenille ja ryhmän jäsenten taitojen hyödyntäminen ei välttämättä ole ihanteellista. 
    852  
    853 Riskien ehkäisemisessä ja siitä toipumisessa ryhmän jäsenten apu projektipäälliköille on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi mahdollisten ongelmien havainnoinnissa auttavat tilakatsaukset ja projektiryhmän keskinäiset tapaamiset. 
    854  
    855 Ryhmän jäsenten täytyy muistaa, että projektipäällikkö on myös oppimassa projektin johtamista. Projektiryhmän jäsenillä on velvollisuus huomauttaa, jos projekti ei etene oikeaan suuntaan. Ryhmän jäsenten täytyy lisäksi olla oma-aloitteisia ja huomauttaa, jos jotkin tehtävät jäävät tekemättä. Jos projektin hallinnassa esiintyy ongelmia, täytyy niistä keskustella vastaavan ohjaajan kanssa. 
     1101   Luvussa kuvataan projektissa tiedostetut riskit ja niiden vaikutukset 
     1102   projektin tuloksiin tai läpivientiin. Lisäksi kuvataan toimia niiden 
     1103   ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niistä toipumiseen. 
     1104 
     1105  8.1 Riskien todennäköisyydet ja haitat 
     1106 
     1107   Riskien todennäköisyydet ja niistä seuraavat haittavaikutukset on 
     1108   arvioitu taulukossa 8.1. Todennäköisyyttä ja haittavaikutusta 
     1109   arvioidaan asteikolla pieni, keskinkertainen ja suuri. 
     1110 
     1111     ---------------------------------------------------------------------- 
     1112 
     1113   +------------------------------------------------------------------------+ 
     1114   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1115   |Riski                              |Todennäköisyys |Haittavaikutus | 
     1116   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1117   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1118   |Alustan rajoitukset                |keskinkertainen     |suuri          | 
     1119   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1120   |Kehittäjien tietotaidon puutteet|keskinkertainen     |keskinkertainen| 
     1121   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1122   |Tavoitteiden rajaaminen            |keskinkertainen     |keskinkertainen| 
     1123   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1124   |Tiedotuksen puutteet               |pieni               |keskinkertainen| 
     1125   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1126   |Jäsenten poissaolot             |keskinkertainen     |pieni          | 
     1127   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1128   |Kokemattomuus projektihallinnassa  |keskinkertainen     |pieni          | 
     1129   |  -------------------------------  |  ----------------  |  -----------  | 
     1130   +------------------------------------------------------------------------+ 
     1131 
     1132   Taulukko 8.1: Arvioitujen riskien todennäköisyys ja haittavaikutus. 
     1133 
     1134     ---------------------------------------------------------------------- 
     1135 
     1136  8.2 Alustan rajoitukset 
     1137 
     1138   Projektiryhmä joutuu päättämään yhdessä tilaajan 
     1139   edustajien kanssa, mille alustoille tietojärjestelmään kuuluvat 
     1140   sovellukset toteutetaan projektin aikana. Koska alustat ovat hyvin 
     1141   erilaisia, voi jonkin ominaisuuden toteuttaminen vaatia huomattavasti 
     1142   enemmän resursseja kuin jollakin toisella alustalla. Alustan valinnasta 
     1143   riippuen joitakin tietojärjestelmältä vaadittuja ominaisuuksia 
     1144   saatetaan joutua rajaamaan projektin ulkopuolelle. 
     1145 
     1146   Riskiä ehkäistään tutustumalla etukäteen eri alustoihin 
     1147   mahdollisimman hyvin. Riskin toteutuessa on mahdollista vaihtaa 
     1148   käytettävää alustaa tai rajata joitakin toteutettavia 
     1149   ominaisuuksia projektin ulkopuolelle. 
     1150 
     1151  8.3 Kehittäjien tietotaidon puutteet 
     1152 
     1153   Ohjelmiston toteutuksessa käytetään monia eri työkaluja ja 
     1154   tekniikoita, joista projektiryhmän jäsenillä ei ole aikaisempaa 
     1155   kokemusta. Näin ollen ryhmä ei aina osaa ennakoida mahdollisia 
     1156   ongelmakohtia. Tietotaidon puute voi vaikeuttaa tavoitteiden toteuttamista 
     1157   ja viivästyttää projektin aikataulua. 
     1158 
     1159   Riskin ehkäisemiseksi ryhmän jäsenet tutustuvat 
     1160   käytettäviin työkaluihin ja tekniikoihin. Ongelmia kohdatessa 
     1161   ryhmän jäsenten tietoa pyritään hyödyntämään 
     1162   keskustelemalla ongelmasta. Ongelmatilanteissa projektiryhmällä on 
     1163   myös käytettävissään kaksi teknistä ohjaajaa ja 
     1164   asiantuntijoita. 
     1165 
     1166  8.4 Tavoitteiden rajaaminen 
     1167 
     1168   Tilaajan edustajien tavoitteet poikkeavat toisistaan, ja niissä 
     1169   painotetaan eri asioita, joten vaatimusmäärittelyn laatimiseen on 
     1170   kiinnitettävä paljon huomiota. Ryhmän muodostama kuva ohjelmiston 
     1171   tavoitteista voi erota tilaajan toiveista ja tarpeista. Tällöin 
     1172   tietojärjestelmä ei tule projektin päättyessä 
     1173   sisältämään kaikkia vaatimusmäärittelyssä kuvattuja 
     1174   ominaisuuksia. 
     1175 
     1176   Riskin ehkäisemiseksi projektiryhmä joutuu projektin alussa 
     1177   käyttämään paljon aikaa sovittaakseen tilaajan näkemykset 
     1178   yhtenäiseksi vaatimusmäärittelyksi [6]. Ennen kuin ohjelmiston 
     1179   toteutus aloitetaan, pitää projektiryhmällä ja tilaajalla olla 
     1180   selkeä kuva siitä, mitä ohjelmiston osia ja toimintoja on 
     1181   mahdollista saada projektin aikana valmiiksi. Vaatimusmäärittelyyn 
     1182   tulee kirjata vähintään projektissa toteutettavat vaatimukset ja 
     1183   priorisoida ne. 
     1184 
     1185   Sovittujen tavoitteiden muuttuessa täytyy ryhmän ja tilaajan 
     1186   yhdessä päättää, mitä vaatimusmäärittelyn 
     1187   vaatimuksia voidaan siirtää jatkokehitykseen, jotta uudet tavoitteet 
     1188   voidaan toteuttaa pysyen aikataulussa. Jos projektin kuluessa huomataan, 
     1189   että vaatimusmäärittelyn priorisointi on liian optimistinen ja 
     1190   kaikkia luvattuja vaatimuksia ei ehditä toteuttaa, täytyy ryhmän 
     1191   ja tilaajan yhdessä päättää, mitä 
     1192   vaatimusmäärittelyn vaatimuksia voidaan siirtää pienemmälle 
     1193   prioriteetille. 
     1194 
     1195  8.5 Tiedotuksen puutteet 
     1196 
     1197   Projektiorganisaatiossa tiedonkulku on tärkeää. Tiedotuksen 
     1198   puutteet voivat vaarantaa koko projektin aikataulussa pysymisen tai 
     1199   tulokset eivät vastaa tilaajan kokonaistavoitteita. 
     1200 
     1201   Riskin ehkäisemiseksi ryhmän jäsenten tiedotuksen täytyy olla 
     1202   riittävää, jotta jokainen projektiorganisaation jäsen pysyy 
     1203   ajantasalla projektin kulusta ja omista tehtävistään projektin 
     1204   eteenpäin viemiseksi. Ehkäisykeinoja muodostuville ongelmille on 
     1205   kuvattu luvuissa 5.1 ja 5.2. Jos projektin tiedotuksessa havaitaan 
     1206   puutteita, projektipäällikön täytyy pystyä havaitsemaan 
     1207   ongelmat ja pyytää asianomaisia parantamaan tiedottamistaan. 
     1208   Jokaisen projektiorganisaation jäsenen täytyy tiedottaa havaituista 
     1209   ongelmista ja valmistuneista tehtävistä asiaankuuluville 
     1210   henkilöille. 
     1211 
     1212  8.6 Jäsenten poissaolot 
     1213 
     1214   Ryhmän yhdellä tai useammalla jäsenellä voi olla suunniteltuja 
     1215   (kuten esimerkiksi matka) tai ennakoimattomia (kuten sairastuminen) 
     1216   poissaoloja. Ryhmän jäsenten poissaolot saattavat hidastaa 
     1217   ohjelmiston kehitystä. 
     1218 
     1219   Riskin ehkäisemiseksi suunnitellut poissaolot huomioidaan tehtävien 
     1220   jaossa etukäteen. Lyhyet poissaolot voidaan ratkaista työtuntien 
     1221   tasaamisella poissaolon jälkeen, ja pidemmän poissaolon tapauksessa 
     1222   asiasta keskustellaan projektin ohjaajan kanssa. Jos poissaolo vaikuttaa 
     1223   projektin aikatauluun tai tuloksiin, täytyy asiasta keskustella 
     1224   tilaajan kanssa ja neuvotella muutoksista toteutettaviin vaatimuksiin. 
     1225 
     1226  8.7 Kokemattomuus projektihallinnassa 
     1227 
     1228   Projektipäälliköllä ei ole aiempaa kokemusta projektin 
     1229   läpiviemisestä päällikkönä, joten työmäärien ja 
     1230   aikataulun arvioiminen on vaikeaa. Kokemattomuudesta johtuen 
     1231   työtehtävien tasainen jakaminen ryhmän jäsenille ja ryhmän 
     1232   jäsenten taitojen hyödyntäminen ei välttämättä ole 
     1233   ihanteellista. 
     1234 
     1235   Riskien ehkäisemisessä ja siitä toipumisessa ryhmän 
     1236   jäsenten apu projektipäälliköille on ensiarvoisen 
     1237   tärkeää. Lisäksi mahdollisten ongelmien havainnoinnissa 
     1238   auttavat tilakatsaukset ja projektiryhmän keskinäiset tapaamiset. 
     1239 
     1240   Ryhmän jäsenten täytyy muistaa, että projektipäällikkö 
     1241   on myös oppimassa projektin johtamista. Projektiryhmän 
     1242   jäsenillä on velvollisuus huomauttaa, jos projekti ei etene oikeaan 
     1243   suuntaan. Ryhmän jäsenten täytyy lisäksi olla oma-aloitteisia 
     1244   ja huomauttaa, jos jotkin tehtävät jäävät tekemättä. 
     1245   Jos projektin hallinnassa esiintyy ongelmia, täytyy niistä 
     1246   keskustella vastaavan ohjaajan kanssa. 
     1247 
    8561248Luku 9 
    8571249Yhteenveto 
    8581250 
    859 Hälyri-projekti suorittaa alustavan toteutettavuuskartoituksen ja kehittää hätätietojärjestelmän prototyypin Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014. Projektin tulokset luovutetaan tilaajalle toukokuun lopussa. 
    860  
    861 Kehitettävä prototyyppi on laaja ja monimutkainen, joten tietojärjestelmän sovellusten ominaisuuksien priorisointiin on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Projektin onnistumisen esteenä olevat suurimmat riskit liittyvät alustan rajoituksiin, kehittäjien tietotaidon puutteisiin ja tavoitteiden rajaamiseen. Projektissa kehitettävän prototyypin pohjalta tullaan kehittämään tietojärjestelmästä pilottiversio, joten projektissa laadittuja dokumentteja tullaan hyödyntämään myöhemmin. 
    862  
    863 Tietojärjestelmän toteutuksen kokemuksen lisäksi sovellusprojekti antaa projektiryhmän jäsenille kattavan käsityksen ohjelmistoprojektissa työskentelystä sekä sen vaatimuksista ja työtavoista. Ryhmän jäsenet oppivat asioita käytännön tekemisen kautta sekä soveltavat aikaisemmilta kursseilta oppimaansa teoriatietoja ja taitoja. 
     1251   Hälyri-projekti suorittaa alustavan toteutettavuuskartoituksen ja 
     1252   kehittää hätätietojärjestelmän prototyypin 
     1253   Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014. Projektin tulokset 
     1254   luovutetaan tilaajalle toukokuun lopussa. 
     1255 
     1256   Kehitettävä prototyyppi on laaja ja monimutkainen, joten 
     1257   tietojärjestelmän sovellusten ominaisuuksien priorisointiin on 
     1258   kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Projektin onnistumisen 
     1259   esteenä olevat suurimmat riskit liittyvät alustan rajoituksiin, 
     1260   kehittäjien tietotaidon puutteisiin ja tavoitteiden rajaamiseen. 
     1261   Projektissa kehitettävän prototyypin pohjalta tullaan 
     1262   kehittämään tietojärjestelmästä pilottiversio, joten 
     1263   projektissa laadittuja dokumentteja tullaan hyödyntämään 
     1264   myöhemmin. 
     1265 
     1266   Tietojärjestelmän toteutuksen kokemuksen lisäksi sovellusprojekti 
     1267   antaa projektiryhmän jäsenille kattavan käsityksen 
     1268   ohjelmistoprojektissa työskentelystä sekä sen vaatimuksista ja 
     1269   työtavoista. Ryhmän jäsenet oppivat asioita käytännön 
     1270   tekemisen kautta sekä soveltavat aikaisemmilta kursseilta oppimaansa 
     1271   teoriatietoja ja taitoja. 
     1272 
    8641273Luku 10 
    8651274Lähteet 
    8661275 
    867 [1]   Petri Heinonen, ”Ajankäytönseurantasovellus”, saatavilla Excel-muodossa <URL: http://appro.mit.jyu.fi/tools/ajankaytto/ajankaytonseuranta.xls>, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, viitattu 23.2.2014. 
    868  
    869 [2]   Tapio Keränen, Toni Salminen, Jari Salokangas ja Lauri Satokangas, ”Paatti-projekti”, saatavilla PDF-muodossa <URL: http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/paatti/>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2012. 
    870  
    871 [3]   Tomi Karppinen, ”ComTest for C#”, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
    872 https://trac.cc.jyu.fi/projects/comtest/wiki/ComTestCsharp>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 14.2.2014. 
    873  
    874 [4]   Microsoft, ”Windows Phone SDK”, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
    875 http://dev.windowsphone.com/en-_us/>, Microsoft, 2014. 
    876  
    877 [5]   Microsoft, ”C# Programming Guide”, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://msdn.microsoft.com/en-_us/library/67ef8sbd.aspx>, Microsoft, 2014. 
    878  
    879 [6]   Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte Söderlund, ”Hätäilmoitustietojärjestelmän vaatimusmäärittely”, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: https://trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/Halyri/Vaatimusmaarittely>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2014. 
    880  
    881 [7]   Jukka-Pekka Santanen, ”Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje”, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://www.mit.jyu.fi/opetus/sovellusprojektit/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 29.1.2013. 
    882  
     1276   [1]   Petri Heinonen, "Ajankäytönseurantasovellus", saatavilla 
     1277   Excel-muodossa <URL: 
     1278   http://appro.mit.jyu.fi/tools/ajankaytto/ajankaytonseuranta.xls>, 
     1279   Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, viitattu 
     1280   23.2.2014. 
     1281 
     1282   [2]   Tapio Keränen, Toni Salminen, Jari Salokangas ja Lauri 
     1283   Satokangas, "Paatti-projekti", saatavilla PDF-muodossa <URL: 
     1284   http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/paatti/>, Jyväskylän yliopisto, 
     1285   tietotekniikan laitos, 2012. 
     1286 
     1287   [3]   Tomi Karppinen, "ComTest for C#", saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
     1288   https://trac.cc.jyu.fi/projects/comtest/wiki/ComTestCsharp>, 
     1289   Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 14.2.2014. 
     1290 
     1291   [4]   Microsoft, "Windows Phone SDK", saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
     1292   http://dev.windowsphone.com/en-_us/>, Microsoft, 2014. 
     1293 
     1294   [5]   Microsoft, "C# Programming Guide", saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
     1295   http://msdn.microsoft.com/en-_us/library/67ef8*d.aspx>, Microsoft, 2014. 
     1296 
     1297   [6]   Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte 
     1298   Söderlund, "Hätäilmoitustietojärjestelmän 
     1299   vaatimusmäärittely", saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
     1300   https://trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/Halyri/Vaatimusmaarittely>, 
     1301   Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2014. 
     1302 
     1303   [7]   Jukka-Pekka Santanen, "Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje", 
     1304   saatavilla WWW-osoitteessa <URL: 
     1305   http://www.mit.jyu.fi/opetus/sovellusprojektit/projohje.html>, 
     1306   Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 29.1.2013. 
    8831307 
    8841308== Projektisuunitelma ==