wiki:tyokalut/tekstieditori
Last modified 19 months ago Last modified on 2016-01-27 09:56:09

Tämä sivu on siirretty TIMiin.


Ohjelmointi 1 » Työkalut » Tekstieditori

Tekstieditori (ns. plain text editor) on ohjelmoijan perustyökalu. Ohjelmakoodi on muotoilematonta tekstiä (plain text), ja koska kirjoitettaessa ohjelmia koodia muokataan paljon, täytyy muokkaamisen olla nopeaa ja mielellään vaivatonta. Tästä syystä editorin valintaan ja editoriin perehtymiseen kannattaa käyttää aikaa.

Vaikka Ohjelmointi 1 -kurssilla siirrymmekin pelkän tekstieditorin käyttämisestä melko nopeasti Visual Studio -ympäristöön (ks. kehitystyökalut), joka itsessään sisältää tekstieditorin, on jonkin hyvän tekstieditorin käytön osaaminen ohjelmoijalle hyvin oleellinen taito.

Kannattanee tehdä itselleen pikakomento, jolla voit käynnistää editorin myös komentoriviltä, esimerkiksi kirjoittamalla npp Lumiukko.cs.

Tällä kurssilla käytettäväksi tekstieditoriksi kelpaa mikä tahansa, millä voi tuottaa ja muokata tekstitiedostoja, mutta editoreissa on eroja. Alla muutamia esimerkkejä tekstieditoreista, joista voit valita itsellesi mielekkään.

Huomaa, että Microsoft Word ei ole tekstieditori, emmekä käytä Ohjelmointi 1 -kurssilla sitä mihinkään – ellei erityisesti jostain syystä pyydetä.

Notepad++

Sublime Text 3


Sublime Text Windowsissa.

  • Sopii hyvin sekä hiirenkäyttäjille että niille jotka rakastavat näppäinoikoteitä
  • Valtava määrä erilaisia laajennuksia, joilla pystyy lisäämään toiminnallisuuksia
  • Osaa myös kääntää ja ajaa koodia (C#, Java, C++, jopa LaTeX jne)
  • Maksullinen, mutta rajaton ilmainen kokeiluaika ilman toiminnallisia rajoitteita
  • Henkilökohtainen suosikkini (A-J)
  • KohtuullisenKorkeaOpettelukynnys, mikä tarkoittaa, että tehokäyttö on mahdollista. Tavallinen jokapäiväinen editointi onnistuu kaikilla editoreilla helposti, jopa vi:llä.
  • Windows, Linux, OS X
  • Ks. esim. C#-koodin kääntäminen ja ajaminen

ConText

  • Mikroluokissa valmiina
  • Värikoodaus (highlighterit), välilehdet, makrot, ...
  • Vain Windows :(
  • C# värikoodausta varten lataa tuolta: http://www.contexteditor.org/highlighters/ CSharp tiedosto Windows 7:ssa hakemistoon C:\Program Files (x86)\ConTEXT\Highlighters
  • Rivinumerot näkyviin Options -> Environment options -> Editor -> Line numbers
  • ConTextilla voi myös ajaa koodia.
  • Ei opettelukynnystä, mutta ei mahdollista nohevaa työskentelyä.
  • Kehitys on lopetettu, ainakin tällä hetkellä. Lähdekoodi on kuitenkin avoin, joten jos hyllystä löytyy Delphi, voi kehitystä ja ylläpitoa jatkaa itse.

Notepad

  • Käytä tätä vain hätätilassa, mutta ei ikinä ohjelmointiin
  • Ei opettelukynnystä, mutta ei mahdollista nohevaa työskentelyä.
  • Huomaa, että notepad vaihtaa tiedoston tarkentimeksi aina .txt, jos ei tallennusvaiheessa huomaa vaihtaa *.txt tilalle *.*.
  • Voit vaihtaa Windowsin oletuseditorin pois Notepadista: Klikkaa jonkin txt-tiedoston päällä hiiren oikeaa -> Open With (Avaa sovelluksessa) -> Choose default program (Valitse oletusohjelma) -> Valitse haluamasi ohjelma ja laita täppä "Always use the selected program..." -kohtaan ("Käytä aina avatessa...")

Programmer's Notepad (www.pnotepad.org)

Emacs (gnu.org/software/emacs)

Emacs Windows 7:ssa Emacs Macissä

  • Sopii hyvin sekä hiirenkäyttäjille että niille jotka rakastavat näppäinoikoteitä
  • löytyy mikroluokista, sekä Unix/Linux-asennuksista valmiina, mm. etäkäyttökoneista (halava, jalava)
  • saatavilla yleisimpiin käyttöjärjestelmiin
  • tukee kaikkia yleisiä ja harvinaisempiakin ohjelmointi- ja kuvauskieliä, jos ei valmiina, niin lukuisten lisäosien avulla
  • voit käynnistää editorin myös komentoriviltä
  • voit myös editoida tiedostoja, jotka ovat toisessa tietokoneessa
  • jos tarvitset jonkun lisäosan, se yleensä löytyy (mm. videoeditori). Lisäosia ja laajennoksia on enemmän kuin valtavasti
  • kokeile Org-Modea, se hoitaa niin ajankäytön hallinnan, kuin tieteellisten julkaisujen tekemisen
  • lisäosien asentamiseen ja päivittämiseen tulee mukana työkalu (esc x list-packages)
  • lisäosien kirjoittamiseen ei tarvitse ylimääräisiä työkaluja, vaan Emacsin oma toteutuskieli on käytössäsi
  • kasvaa käyttäjänsä mukana ja on muokattavissa tämän tarpeisiin erinomaisesti
  • Windows, Mac OS X valmiina / GUI / Aquamacs
    • Windows-asennus: Pura zip haluamaasi hakemistoon, ja siirrä avautuvasta kansiosta hakemisto emacs-24 esimerkiksi Program Files (x86)-hakemistoon. Luo pikakuvake emacs-24/bin/runemacs-ohjelmasta esimerkiksi työpöydälle tai Start-valikkoon.
    • Mac OS X -asennus: Avaa dmg-tiedosto tuplaklikkaamalla asenna (yleensä raahaten ohjelman ikonin Ohjelmat-kansioon Finderissa)
  • värikoodaus, useat yhtäaikaiset tiedostot, taitokset (foldit ja piilotukset, narrow)
  • mahtava occur-mode, joka näyttää kaikki paikat, joista etsittävä teksti löytyy, editoitavassa listassa
  • Näppäoikotiet voivat poiketa totutusta, mutta ovat muokattavissa (ErgoEmacs tai Aquamacs)
    • Windowsissa Ctrl+Insert, Ctrl+Delete, Shift+Insert toimivat oletuksena, mutta Ctrl+c, Ctrl+x ja Ctrl+v tekevät täysin muuta, OS X:ssä Emacsissa fn+kirjain tekee saman kuin cmd+kirjain, esim. fn+c on copy, fn+v paste
  • paljon muutakin kuin tekstieditori (Tutoriaali löytyy Help-valikosta)
  • monille tutummat default-asetukset
  • C# major mode
    • Lisää C#-tukea: http://www.emacswiki.org/emacs/CSharpMode
    • Kääntää ja merkkaa virhepaikat kirjoittaessa, jos FlyMode päällä
    • YaSnippet lisää täydennyksen määrittelyille ja kontrollirakenteille.
    • Kommenttilohkojen täydennys mukana.
    • Tukee FxCopia.
    • Toimii myös Monon kanssa, mutta Windows-pohjaiset ratkaisut (PowerShell, jne) puuttuvat tällöin.
  • KohtuullisenKorkeaOpettelukynnys, mikä tarkoittaa, että tehokäyttö on mahdollista. Tavallinen jokapäiväinen editointi onnistuu kaikilla editoreilla helposti, jopa vi:llä.
  • evil-mode muokkaa emacsin vimin kaltaiseksi
  • myös VisEmacs joka käyttää Visual Studiossa Emacsia tekstieditorina
  • Kotisivu Wikipedia
  • http://emacsrocks.com/ - kuinka teet Emacsilla trendieditorien erikoisuudet

Vim (http://www.vim.org)

Vim Windows 7:ssa Vim Mac OSX

  • saatavilla yleisimpiin käyttöjärjestelmiin
  • Sopii hyvin hiirenkäyttäjille, mutta parhaimmillaan näppäimistön tehokäyttäjille (komentomoodissa monet komennoista vain parilla, kolmella tavallisella näppäinpainalluksella, ei sormiakrobatiaa)
  • lukuisia lisäosia saatavilla
  • Lataa Windows
    • Rivinumerot: anna komentotilassa komento ':set number' tai valikoista Muokkaa -> Tiedostoasetukset -> Rivinumerointi
  • MacOSX: Valmiina. GUI-versio.
  • Modaalinen, joten komentojen antaminen onnistuu yksittäisillä näppäinpainalluksilla nopeasti ja tehokkaasti.
  • Tehokkaan muokkauksen mahdollistavat säännölliset lausekkeet muokkauskomennoissa
  • Valmiina mm. värikoodaus, esim. C# ilman lisäasennuksia, taitokset (foldit)
  • KohtuullisenKorkeaOpettelukynnys, mikä tarkoittaa, että tehokäyttö on mahdollista. Tavallinen jokapäiväinen editointi onnistuu kaikilla editoreilla helposti, jopa vi:llä.
  • Kotisivu Wikipedia

Vi

Vi terminaalissa

  • Jos ei Vim ole tarjolla, asenna se. Kyllä vi:llä pärjää, muttei se ole enää kivaa. Ja aina se Notepadin voittaa...
  • vain unix & kumppanit
  • Tehokkaan muokkauksen mahdollistavat säännölliset lausekkeet muokkauskomennoissa
  • KohtuullisenKorkeaOpettelukynnys, mikä tarkoittaa, että tehokäyttö on mahdollista. Tavallinen jokapäiväinen editointi onnistuu kaikilla editoreilla helposti, jopa tällä vi:llä.
  • Wikipedia

Muita editoreita

Atom

Atom-editori OS X:ssä.

  • https://atom.io
  • Saatavilla kaikille alustoille.
  • Laajennettavissa hyvin.
  • Mukana tulee jo kaikki tarpeellinen (koodiväritys, yms.)
  • KohtuullisenKorkeaOpettelukynnys, mikä tarkoittaa, että tehokäyttö on mahdollista. Tavallinen jokapäiväinen editointi onnistuu kaikilla editoreilla helposti, jopa vi:llä.

Muita editoreita Linuxiin

  • Acerin miniläppärin Linux, ks: Linpus

Attachments